Vamian energia- ja teknologia-alat ovat läpikäyneet Pohjanmaan kauppakamarin työelämäauditoinnin. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida ja kehittää koulutuksen työelämävastaavuutta yhdessä alueen yritysten kanssa. Auditoinnin päätteeksi Vamialle myönnettiin Hyväksytty Työelämäauditointi HTA 2026 -tunnustus.
Työelämäauditoinnissa Vamian henkilöstö ja alueen yritysten edustajat tarkastelivat yhdessä, miten hyvin koulutuksen sisältö ja yhteistyö työelämän kanssa vastaavat tämänhetkisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Auditointiin osallistui Vamian johdon, opettajien ja opinto-ohjaajien lisäksi kuuden yrityksen edustajia.
Prosessin aikana tarkasteltiin muun muassa opetussuunnitelmien sisältöjä, työelämäyhteistyötä ja resurssien käyttöä. Yrityksiltä saatu palaute toi esiin sekä koulutuksen vahvuuksia että konkreettisia kehittämiskohteita.
– Meille on tärkeää, että opiskelijamme työllistyvät ja heidän osaamisensa vastaavat alueemme yritysten osaamistarpeita, Vamian rehtori Åsa Stenbacka kertoo.
Pitkä yhteistyö saa uuden muodon
Työelämäauditointi vahvisti sen, kuinka tärkeää tiivis yhteistyö yritysten kanssa on koulutuksen kehittämisessä. Yksi Vamian pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista on VEO, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosien ajan.
– Olemme tehneet Vamian kanssa jo vuosien ajan yhteistyötä. Meillä on keskimäärin 10–15 opiskelijaa harjoittelussa harjoittelujaksojen ollessa käynnissä, kertoo VEOn tuotantopäällikkö Tero Vainionpää.
Vainionpää kuvaa osallistumista työelämäauditointiin luontevana jatkumona pitkäaikaiselle yhteistyölle. Yritysten mukanaolo tarjoaa mahdollisuuden tuoda työelämän näkökulmaa entistä vahvemmin esiin ja samalla kehittää koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin.
VEO on osallistunut myös opetuksen kehittämiseen toimittamalla opettajille tuotannossa käytettäviä dokumentteja. Niiden avulla opiskelijat pääsevät tutustumaan todellisiin työelämän käytäntöihin jo opintojensa aikana.
Auditointiprosessi tarjosi Vamialle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa yhdessä työelämän kanssa. Samalla se vahvisti yhteistä näkemystä siitä, millaista osaamista alueen yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.
Saatu HTA 2026 -tunnustus on osoitus toimivasta työelämäyhteistyöstä ja Vamian sitoutumisesta koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen.
Vaasa INTOclean on muutamassa vuodessa kasvanut vakiintuneeksi yritys-, rakennus- ja erikoissiivouksen toimijaksi Pohjanmaalla. Yrittäjä Marie Silmulle jatkuva kehittyminen on ollut luonnollinen osa yrittäjyyttä, ja kun hän halusi vahvistaa yritysosaamistaan, Vamian oppisopimuksella suoritettava yrittäjän ammattitutkinto oli luonteva seuraava askel.
Kun Marie Silmu perusti Vaasa INTOcleanin vuonna 2018 yhdessä puolisonsa Mikon kanssa, tavoitteena oli tarjota enemmän kuin perinteisiä siivouspalveluita. Nykyisin yritys tarjoaa säännöllistä yrityssiivousta, rakennussiivousta, erikoissiivousta sekä siivouskonsultointia asiakkaille ympäri Pohjanmaata.
Yrityksen kasvaessa myös tarve kehittää omaa yrittäjäosaamista kasvoi. Se sai Marien hakeutumaan Vamian oppisopimuskoulutukseen suorittamaan yrittäjän ammattitutkintoa.
– Kasvu lähti käyntiin heti yrityksen perustamisen jälkeen. Kun olimme saavuttaneet tietyn vaiheen, tunsin tarvitsevani lisää työkaluja, ulkopuolista näkökulmaa ja vahvemman perustan, jonka varaan rakentaa yrityksen seuraavaa kasvuvaihetta. Minulle on aina ollut tärkeää olla hyvä työnantaja ja luoda työpaikka, jossa henkilöstö viihtyy, Marie kertoo.
Nykyisin Vaasa INTOclean työllistää noin kymmenen henkilöä ja tarjoaa yritys-, rakennus- ja erikoissiivousta sekä siivouskonsultointia. Yksi Marien tavoitteista koulutuksessa oli kehittyä johtajana ja työnantajana sekä luoda selkeä suunta yrityksen kehittämiselle ja investoinneille.
Yrittäjän oppisopimuskoulutus antaa sekä uusille että kokeneille yrittäjille mahdollisuuden kehittää yritystään ja omaa johtamistaan päivittäisen työn ohessa. Perinteisestä oppisopimuksesta poiketen yrittäjä ei ole työsuhteessa, vaan opiskelee omassa yrityksessään. Koulutus rakentuu yrityksen todellisten kehittämistarpeiden ympärille.
Työ yhdistyy teoriaopintoihin, ohjaukseen ja kehittämistehtäviin, joita voidaan hyödyntää suoraan käytännön työssä. Oppisopimuksella voi suorittaa joko kokonaisen ammattitutkinnon tai yksittäisiä tutkinnon osia. Opintojen sisältö voi käsitellä esimerkiksi liiketoiminnan kehittämistä, taloutta ja kannattavuutta, markkinointia, myyntiä, johtamista, digitalisaatiota tai strategista yritystoimintaa.
VASEKin yritysneuvoja Olav Nylund työskenteli aiemmin useiden vuosien ajan yrittäjien oppisopimuskoulutusten parissa. Hänen mukaansa oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa kehittää sekä yrittäjän osaamista että yrityksen toimintaa.
– Oman osaamisen ja yrityksen kehittämiseen tarvitaan aikaa ja selkeät puitteet, ja juuri ne oppisopimuskoulutus tarjoaa. Yrittäjä saa käyttöönsä yritysmentorin, jäsenneltyä osaamista sekä usein opiskelijaryhmän, jossa tapaa muita yrittäjiä ja eri alojen ammattilaisia. Näistä syntyneet verkostot kantavat usein vielä pitkään koulutuksen jälkeenkin, Nylund toteaa.
Tärkeä osa yrittäjän oppisopimusta on myös ulkopuolinen mentori, joka toimii sparraajana ja tarjoaa kokemustaan, palautettaan ja tukeaan opintojen aikana. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti tutkintotodistuksen saaminen, vaan yrityksen kehittäminen konkreettisten parannusten kautta.
– Sain aivan loistavan mentorin, josta on ollut minulle valtavasti hyötyä. Olemme edelleen yhteydessä, vaikka tutkinnon suorittamisesta on kulunut jo useita vuosia, kertoo Marie, jonka opinnäytetyö sai myös erityistä tunnustusta koulutuksessa.
Marien oppisopimuskoulutuksen painopisteinä olivat yrityksen kehittäminen ja kasvu sekä henkilöstön johtaminen. Vaasa INTOclean työllistää nykyisin noin kymmenen henkilöä, ja Marie kokee koulutuksen vaikuttaneen merkittävästi molempiin osa-alueisiin.
Oppisopimuskoulutus antoi Marie Silmulle konkreettisia työkaluja sekä yrityksen että johtamisosaamisen kehittämiseen. Sen jälkeen yrityksen toiminta on jatkanut kasvuaan, ja siihen kuuluu nykyisin myös oma taksiliiketoiminta.
– Koen saaneeni paljon enemmän itseluottamusta yrittäjänä sekä konkreettisia työkaluja omien visioideni toteuttamiseen. Laadin suunnitelman yrityksen tulevasta kehityksestä ja pystyin perustamaan sen realistisiin laskelmiin ja lukuihin. Kävimme käytännön tasolla läpi, miten investoimme, kehitämme toimintaa ja pidämme kaikki langat käsissämme. Sen seurauksena yrityksemme laajeni myöhemmin myös taksiliiketoimintaan, ja meillä on nykyisin kaksi omaa taksia, Marie kertoo.
Sittemmin myös Mikko jätti työnsä ABB:llä siirtyäkseen täysipäiväisesti mukaan perheyritykseen. Lisäksi hän hankki ja kunnosti yritykselle oman toimitilan Klemettilästä.
Marie on erittäin tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen ja sen sisältöön.
– Minulla on siitä pelkästään hyvää sanottavaa – opettajista, sisällöstä, mentoristani, aivan kaikesta. Koulun tarjoama tuki antoi voimaa, ja kaikki toteutettiin myönteisessä hengessä sekä erittäin joustavasti. Koulutuksen ansiosta pystyn pitämään yrityksen tavoitteet selkeinä ja johtamaan tasapainoisemmin, hän toteaa.
Koulutus tarjosi konkreettista tukea yrityksen kehittämiseen, ja sen jälkeen Marie on täydentänyt osaamistaan muun muassa digitalisaatioon liittyvillä kursseilla, nekin Vamiassa.
– Sinne on aina turvallista palata, Marie hymyilee.
Tulevaisuudessa hän haluaa panostaa entistä enemmän yrityksen kehittämiseen henkilöstön näkökulmasta.
– Olemme tehneet sitä määrätietoisesti jo pitkään, mutta jatkossa voimme panostaa siihen vielä enemmän. Olen valtavan kiitollinen tiimistämme ja kaikista, jotka ovat joskus työskennelleet meillä. Arvostan kumppanuutta, yhteistyötä ja tiimityötä – ja myös tähän ajattelutapaan sain vahvaa tukea Vamiasta, Marie päättää.
Tervetuloa mukaan yleisiin info- ja keskustelutilaisuuksiin oppisopimuksesta ja jatkuvan haun koulutuksista!
Tilaisuuteen ovat tervetulleita osallistumaan niin työnantajat, työntekijät, työttömät, huoltajat jne. Infot toteutetaan suomeksi / ruotsiksi.
Oppisopimus on oppimista työtehtävien kautta ja se perustuu työsopimukseen. Opiskelija hankkii itse sopivan työpaikan, jos hänellä ei vielä sellaista ole. Kaikki ammatilliset tutkinnot ja osatutkinnot voidaan suorittaa oppisopimuksella, löydät koulutusvaihtoehdot täältä.
mitä koulutusmahdollisuuksia aikuisopiskelijalla on
mitä oppisopimus maksaa ja kuka maksaa mitäkin
Tilaisuus kestään noin tunnin eikä se vaadi ennakkoilmoittautumista. Oppisopimuspalveluiden yhteystiedot ovat tämän sivun alalaidassa. Soita tai sovi henkilökohtainen tapaaminen, jos yllä olevat ajat eivät sovi!
Miten yhdistää yrittäjyys, työnjohtaminen ja oman osaamisen kehittäminen niin, ettei opiskelu jää irralliseksi osaksi arkea? MT-Cap Oy:n toimitusjohtaja MarkoTikkanen on löytänyt siihen itselleen sopivan tavan: oppisopimuksen.
Marko suorittaa Vamialla tuotannon esihenkilötyön erikoisammattitutkintoa yrittäjän oppisopimuksella. Opinnot alkoivat lokakuussa 2025 ja jatkuvat toukokuuhun 2027.
– Oppisopimus on ollut tosi hyvä ratkaisu. Jos lähiopetusta olisi joka päivä, en olisi pystynyt lähtemään mukaan, Marko kertoo.
Työnjohtajan arki on käytännön tekemistä
Marko on MT-Cap Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys on erikoistunut korkean hygienian ja erikoisolosuhteiden infrakorjauksiin, ja yrityksessä työskentelee noin kymmenen aliurakoitsijaa.
Pääosa Markon työnjohtotehtävistä sijoittuu Atrialle. Työ painottuu viikonloppuihin, jolloin tuotanto on hiljaisempaa ja kunnossapitotöitä voidaan tehdä laajasti. Marko johtaa yleensä 2–6 henkilön ryhmää, jossa työt tehdään työpareina, ja huolehtii siitä, että ennalta sovitut työt tulevat tehdyiksi.
Työhön kuuluu paljon suunnittelua, työn organisointia ja resurssien hallintaa. Vikailmoituksia tulee järjestelmän kautta, minkä jälkeen Markon tehtävänä on suunnitella, kuka tekee mitä ja milloin.
– Itsekin koitan osallistua tekemiseen. Kädessä on muutakin kuin vihko, hän naurahtaa.
Opit näkyvät heti yrityksen arjessa
Markolle oppisopimuksen suurin hyöty on siinä, että opittuja asioita voi soveltaa heti omaan työhön.
Erityisesti resurssien ja projektien hallinta ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi. Kun kokonaisurakassa resurssit ovat kunnossa, työ sujuu. Jos resurssienhallinta ei toimi, ongelmat näkyvät nopeasti myös yrityksen toiminnassa.
– Tärkeää on tietää, kuka tekee mitä ja milloin.
Opinnot ovat tuoneet arkeen myös uusia tapoja jäsentää työtä. Esimerkiksi projektin aloitus- ja purkupalaverien merkitys on konkretisoitunut. Marko näkee osaamisen kehittymisen myös yrityksen kilpailuetuna.
– Kun oma osaaminen paranee, niin tilaajan silmissä yrityksen arvo myös paranee, hän toteaa tyytyväisenä.
Koulutus tuo uusia näkökulmia ja verkostoja
Marko kertoo yllättyneensä positiivisesti koulutuksen laadusta ja siitä, kuinka vahvasti työelämä on mukana opinnoissa.
Koulutuksen aikana vastaan on tullut muun muassa Wärtsilän, ABB:n ja Danfossin kaltaisia suuria toimijoita. Myös muut opiskelijat ovat tuoneet koulutukseen oman näkökulmansa – joukossa on paljon työnjohtajia ja muita esihenkilötehtävissä työskenteleviä.
Marko nostaa opintojen lisäksi esille toisen tärkeän seikan:
– Lähiopetuksessa pääsee verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa ja opiskeluporukka on ollut tosi hyvä.
Myös mentori Sami Tapiolla on tärkeä rooli Markon opinnoissa. Marko kertoo keskustelevansa Samin kanssa lähes päivittäin. Keskusteluissa voidaan pureutua esimerkiksi resurssienhallintaan ja yrittäjän arjen kysymyksiin.
Kehittyminen hyödyttää yritystä – tutkinto jää itselle
Marko päätyi oppisopimusopiskelijaksi hieman sattumalta. Koulutus tuli vastaan sosiaalisen median mainoksessa, minkä jälkeen hän tutustui Vamian sivuihin ja soitti koulutuksesta lisää kysyäkseen.
Nyt hän kannustaa muitakin yrittäjiä ja ammattilaisia kehittämään osaamistaan.
– Jokainen itseään kunnioittava yrittäjä pyrkii aina parantamaan itseään. Oman itsen kehittäminen tuo lisäarvoa omalle yritykselle, Marko toteaa.
Markon kokemuksen mukaan oppisopimuksessa parasta on juuri työn ja opiskelun yhdistäminen. Uutta osaamista pääsee kokeilemaan saman tien käytännössä – ja samalla oma työ sekä yrityksen toiminta kehittyvät.
Ja lopputuloksena käteen jää myös tutkinto.
– Koulutuksesta saa myös todistuksen. Jos yrittäminen ei tulevaisuudessa enää huvitakaan, niin voin mennä muualle töihin, hän naurahtaa tyytyväisenä.
Vamia postittaa kaikille yhteishaussa valituille hyväksymiskirjeen 11.6.2026. Hyväksymiskirjeestä opiskelija näkee opintojen aloituspäivän ja paikan mihin saavutaan ensimmäisenä päivänä.
Valittujen nimiä ei julkaista Vamian nettisivuilla, koska hakijat saavat tiedon opiskelijavalinnasta sähköpostitse Opintopolusta.
Perustutkintojen osalta opinnot alkavat ti 4.8.2026 klo 9.00 alla olevissa paikoissa. Ensimmäinen koulupäivä päättyy klo 14.00, paitsi kahden tutkinnon opiskelijoilla klo 15. Vastuuopettaja ohjeistaa opiskelijoita loppuviikon ohjelmasta tarkemmin.
Ke 5.8.2026 alkaen noudatetaan lukujärjestystä, se käydään kaikkien kanssa läpi tiistaina.
HUOM. TUVA-opiskelijat aloittavat to 6.8. klo 9.00, kokoontuminen Ruutikellarintie 2 rakennuksen Parcoksen päädyn (lähempänä Ruutikellarintietä) aulassa, kartassa sisäänkäynti 3 tai 6.
Koulun aloituspaikat ti 4.8.2026 klo 9.00, kts. kartta:
Lähihoitajat sekä hius- ja kauneudenhoitoala; kokoontuminen Ruutikellarintie 2 rakennuksen Parcoksen päädyn (lähempänä Ruutikellarintietä) aulassa, kartassa sisäänkäynti 3 tai 6
Ravintola- ja catering- ala sekä matkailuala; kokoontuminen Ruutikellarintie 4 rakennuksen koulun ala-aulassa, kartassa sisäänkäynti 8
Koneasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, putkiasentaja, turvallisuusvalvoja H-aula, kokoontuminen sisäpihan puolelle.
Vamian koko henkilökunnan yhteystiedot löydät täältä.
Oppivelvollisuus piteni 1.8.2021 alkaen 18 vuoden ikään. Samaan aikaan astui voimaan myös toisen asteen opintojen maksuttomuus. Lain tarkoituksena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Opiskelijat saavat käyttöönsä koulun kustantamana esim. oppikirjat. Myös lounas on ilmaista ammatillista perustutkintoa opiskeleville (poissulkien opiskelijat, jotka opiskelevat oppisopimuksella, työvoimakoulutuksessa tai saavat kotouttamistukea).
Slice, digitaalinen opiskelijakortti ladataan puhelimeen opintojen alkaessa. Opiskelijat joilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun, saavat sovellusta näyttämällä yhden maksuttoman aterian opiskelupäivinä koulun ruokalassa. Erityisruokavalioista tulee olla yhteydessä koulun terveydenhoitajaan.
HOKS
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yhdessä vastuuopettajan kanssa HOKS eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon suunnitellaan ja päivitetään opintojen kulkua.
Studenta
Opiskelijahallintojärjestelmä, josta opiskelija näkee mm. oman lukujärjestyksenä, henkilötietonsa, saamansa arvosanat, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (HOKS) ja poissaolot. Myös alaikäisen huoltajalla on pääsy Studentaan. Tunnukset jaetaan opintojen alussa.
Office365
Opiskeluihin liittyvä tiedottaminen tapahtuu oppilaitoksen sähköpostin kautta. Opiskelijalla on velvollisuus seurata sähköpostiaan säännöllisesti. Word, PowerPoint, Excel, Onedrive, Sharepoint ja Teams löytyvät myös Office365 kautta. Opiskelijalla on mahdollisuus ladata työpöytäversiot ohjelmista kotikoneelle maksutta opintojen ajaksi. Moodle on myös käytössä opinnoissa.
Opiskeluajat, lomat ja poissaolot
Opetusta järjestetään pääsääntöisesti klo 8.15-15.35 välisenä aikana. Opiskelijan velvollisuus on seurata ja noudattaa lukujärjestystä. Yhteishakuryhmien loma-ajat ovat seuraavat: syysloma 12.-18.10.2026, joululoma 18.12.2026 – 3.1.2027, talviloma 1.-7.3.2027.
Lukuvuoden 26-27 jaksot ovat seuraavat:
Jakso 1: 4.8.- 9.10.2026
Jakso 2: 19.10.- 18.12.2026
Jakso 3: 4.1.- 19.3.2027
Jakso 4: 22.3.- 4.6.2027
Opiskelijan tulee osallistua oman HOKSinsa (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) mukaisesti opetukseen. Sairauspoissaolot on ilmoitettava viipymättä vastuuopettajalle.
Savuton oppilaitos
Tupakointi on kielletty koko Vamian alueella.
Opintotoimisto
Opintosihteerit palvelevat opiskelijoita päivittäin molemmilla kampuksilla.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa suunnitelmalliseen opiskeluun ja ammatilliseen kasvuun.
Erityisopetus ja kuraattorit, maahanmuuttajakoordinaattori
Opiskelijahuollon tehtävänä on edistää oppilaitostyön hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä luoda opiskeluympäristöstä turvallinen ja terveellinen. Opiskelijahuollon tulee lisäksi edistää oppimisvaikeuksien ja opiskelijan muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.
Opiskeluterveydenhuolto
Sairasvastaanotto terveydenhoitajalle ilman ajanvarausta arkisin klo 8-10. Muina aikoina ajanvarauksella.
Haku- ja ohjauspalvelut
Haku- ja ohjauspalvelu VamiaGuide auttaa ja ohjaa uusia hakijoita koulutukseen hakeutumisessa ja ammatin valintaan liittyvissä kysymyksissä Vamian opiskelijoita uraohjauksessa ja työnhakuun liittyvissä asioissa
Opintotuki
Opintotukea voit hakea myös verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Lisätietoja opintotuesta löydät osoitteesta www.kela.fi.
Opiskelu työttömyysetuudella
Yli 25-vuotiaalla voi olla mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella. Tarkista ennen opintojen alkamista Työllisyyspalveluista työttömyysetuudella tuetun opiskelun mahdollisuus.
Koulumatkatuki
Koulumatkatukea haetaan verkkohakemuksella OmaKelassa (www.kela.fi/omakela) Kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen.
Olet lukuvuosimaksuvelvollinen, jos sinulla on EU-/ETA-maan ulkopuolinen kansalaisuus ja ensimmäinen oleskelulupasi Suomessa on myönnetty opiskelun perusteella tai olet tullut Suomeen perhesiteen perusteella ja perheenkokoajan oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella.
Jesse Julin, Salla Hietanen, Miska Kaivonen ja Nico Koivuranta aloittivat maanantaina kesäoppisopimuksella Automaalla. Kaikilla neljällä alkaa syksyllä opintojen viimeinen vuosi.
Jessen mukaan ajatus oppisopimuksesta syntyi opettajan ehdotuksesta.
– Hain kesätöitä täältä, ja sitten opettaja kysyi, miksen menisi oppisopimuksella, Jesse kertoo.
Sallalla oli samanlainen kokemus.
– Sama juttu. Opettaja käski tulla opparilla ja teki sitten paperit minulle, hän kertoo.
Miskalle Automaa oli jo ennestään tuttu työpaikka, sillä hän suoritti siellä työharjoittelun jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Myös Nico on ollut yrityksessä mukana jo pitkään.
– Olen ollut ensimmäisestä opiskeluvuodesta asti työharjoitteluissa ja kesätöissä Automaalla, Nico kertoo.
Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä osittain avoinna. Pojilla on suunnitelmissa varusmiespalvelus valmistumisen jälkeen, mutta sen jälkeen paluu Automaalle työelämään on yksi mahdollinen vaihtoehto. Sallakin pitää tulevaisuuden vaihtoehdot avoimina.
Automaan jälkimarkkinointipäällikkö Christoffer Wikman näkee oppisopimuksen tärkeänä väylänä uusien osaajien rekrytointiin.
– Kyllähän tarkoitus on, että he voisivat jäädä tänne töihin valmistuttuaan, hän sanoo.
Yrityksellä on asiasta myös hyviä kokemuksia.
– Meillä on ollut täällä ennenkin oppisopimuksella opiskelijoita, jotka ovat valmistumisensa jälkeen jääneet meille töihin, Wikman toteaa tyytyväisenä.
Vaasan kaupunginteatteri työskentelevä Ilkka Stolt suorittaa parhaillaan lähiesihenkilötyön ammattitutkintoa oppisopimuksella Vamiassa. Työssään näyttämömestarina ja koordinoivana työnjohtajana hän vastaa siitä, että esitykset pyörivät sujuvasti näyttämön kulisseissa – oikeat ihmiset ja tavarat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Ajatus opiskelusta oli ollut mielessä jo pitkään. Lopullinen sysäys tuli keskustelusta silloisen esihenkilön kanssa.
– Koulutus oli pyörinyt mielessä pitkään. Esihenkilö löysi Vamian sivuilta tämän koulutuksen, ja siitä se sitten lähti, Ilkka kertoo.
Ilkka työskenteli jo valmiiksi teatterissa, joten oppisopimus tuntui luontevalta vaihtoehdolta yhdistää työ ja opiskelu.
Oppisopimuksessa Ilkkaa on erityisesti miellyttänyt joustavuus. Teams-opetukset ovat mahdollistaneet osallistumisen helposti joko työpaikalta tai joskus myös kotoa käsin.
– Tämä on ollut tosi toimiva tapa opiskella työn ohessa. Koulupäivä on kerran kahdessa viikossa, joten opiskelu on ollut helppo sovittaa töihin. Arkea ovat välillä haastaneet lasten sairastelut, mutta kokonaisuudessaan työn ja opiskelun yhdistäminen on sujunut hyvin, Ilkka kertoo.
Työssään Ilkka toimii monipuolisessa ympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään jatkuvasti näyttelijöiden, lavastamon, verstastiimin ja muun henkilöstön kanssa. Päivittäiseen työhön kuuluu esimerkiksi lavasteiden pystytystä ja purkua, huoltotöitä, harjoitusten ohjaamista sekä näyttämöoperaattorina toimimista. Tarvittaessa hän auttaa myös muissa tehtävissä.
– Teatterissa autetaan aina siellä missä ehditään, välillä toimin näyttämöoperaattorina ja välillä saatan ommella esimerkiksi verhoja, Ilkka hymähtää.
Esihenkilötyössä korostuu rauhallisuus
Opinnoista Ilkalle on tullut paljon uutta tietoa, mutta erityisesti yksi aihe jäi mieleen.
– Neuroepätyypillisyys työelämässä oli todella kiinnostava aihe. Siitä tuli paljon sellaista uutta näkökulmaa, mihin ei ollut aiemmin itse kiinnittänyt huomiota.
Moniammatillinen työympäristö on opettanut myös tärkeitä esihenkilötaitoja.
– Kiireessä ja paineen alla tulee joskus erimielisyyksiä, kun mukana on paljon erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Olen huomannut, että tärkeintä on pysyä itse rauhallisena ja yrittää sovitella tilanteita, jotta asiat rullaavat eteenpäin, Ilkka pohtii.
Ilkka suosittelee oppisopimusta erityisesti niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan käytännön työn kautta.
– Tämä on tosi hyvä juttu. Kannattaa ehdottomasti kokeilla oppisopimusta juuri sillä alalla, mikä itseä kiinnostaa!
Vaikka tulevaisuuden urasuunnitelmat eivät ole vielä täysin selvillä, yksi asia on varma: koulutus antaa uusia työkaluja nykyiseen työhön ja vahvistaa osaamista tulevaisuutta varten.
– Teatteriala kiinnostaa edelleen. Tästä koulutuksesta saan uusia näkökulmia ja keinoja omaan työhön.
Tredu ja Vamia ovat käynnistäneet Green Skills Hub hankkeen, jonka tavoitteena on kouluttaa osaajia nopeasti kasvaville akku ja vetytalouden aloille. Hanke tukee vihreää siirtymää Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Keski-Suomen Elinvoimakeskus, ja hanke käynnistyi 1.4.2026. Tredu toimii hankkeen päävastuullisena toteuttajana ja Vamia osatoteuttajana.
Koulutus rakennetaan työelämän tarpeisiin – nyt ja tulevaisuudessa
Akkuteollisuus on merkittävä vientiala ja työllistäjä. Vaikka viime aikojen epävarmuus heijastuu akkuteollisuuteen, on alalle silti odotettavissa useiden miljardien kokonaisinvestoinnit ja niiden myötä useita tuhansia työpaikkoja – ala tarvitsee osaajia.
Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, modulaarisia ja ketteriä. Hanketoimijat Tredu ja Vamia kiertävät kenttää ja kartoittavat yritysten ja sidosryhmien osaamistarpeita. Osaamistarpeiden perusteella suunnitellaan ketterät koulutuskokonaisuudet, jotka vastaavat kysyntään ja ovat helppoja suorittaa esimerkiksi työn ohessa.
Jatkuva oppiminen ja ”avoin amis” verkkoalusta
Jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Tämä korostuu erityisesti akku- ja vetytaloudessa. Hankkeessa luodaan pysyvä malli ja digitaalinen alusta vihreän siirtymän uusiin osaamistarpeisiin.
Koulutukset kootaan verkkoalustalle samaan tapaan kuin avoimet ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot. Tällä hetkellä verkkoalustaa koskeva työ on alkutekijöissään, mutta työnimi ”avoin amis” kertoo kaiken oleellisen. Verkkoalusta tulee palvelemaan työelämää hankkeen päättymisen jälkeenkin ja osaamiskokonaisuudet ovat helposti saavutettavissa.
Tunnetun vaasalaisbändin sanoja mukaillen: ”Alkaa p:llä loppuu a:lla, hienoo olla Pohjan- ja Pirkanmaalla.”
Green Skills Hub kehittää yhteistyömallin vahvistamaan akku‑ ja vetytalouden osaamista. Hanke tuottaa työelämälähtöisiä, modulaarisia koulutuksia ja digitaalisen alustan, joka kokoaa koulutustarjonnan ja osaamistarpeet. Hankkeen päätoteuttajana toimii Tredu ja osahankkeen toteuttajana Vaasan kaupunki, Vamia. Hanke toteutetaan yhteistyössä akku- ja vetytalouden yritysten, Business Tampereen, Kemianteollisuus ry:n, Akkuteollisuus ry:n, Suomen Vetyklusterin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin sekä muiden alueellisten ja valtakunnallisten vihreän siirtymän toimijoiden kanssa.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on nopeasti kasvava ala, joka muuttaa sosiaali- ja terveysalan arkea. Uudet ratkaisut tehostavat työtä ja tukevat asiakkaiden turvallista ja itsenäistä elämää kotona. Tähän kehitykseen vastaa Jotpan MOTTO – Monialaisuutta terveysteknologiaan toiminnan ja osaamisen kautta -hanke, jota Vamia toteuttaa yhteistyössä TAI:n, Tredun ja Sedun kanssa.
Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri alojen osaamista ja kouluttaa ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaitoksilla on koulutuksissa omat sisältöpainotuksensa. Vamia toteuttaa hankkeessa VR-/AI-kokonaisuuden, jossa käytetään valmiita VR-miljöitä ja Taika AI -editorilla personoituja hahmoja. Toteutuksessa kehitetään virtuaalitodellisuudessa koettavaksi työntekijän perehdyttäminen sekä seuraavia kotihoidon asiakastilanteita: alkoholin käytön puheeksi ottaminen, sosiaalipalveluiden hakeminen, muistisairaan asiakkaan kohtaaminen sekä ratkaisujen löytäminen tilanteeseen, jossa asiakkaan on vaikeaa pärjätä kotona. Tekoäly auttaa opiskelijaa/ammattilaista kuljettamaan keskusteluita eteenpäin, auttamaan asiakasta sekä perehtymään tilanteisiin joko hoitajan tai asiakkaan roolissa.
Palveluvastaava Sanna Penttilä ja kotihoitaja Carina Saimala työskentelevät Pohjanmaan hyvinvointialueella (ÖVPH) ja osallistuvat hankkeen koulutukseen työnsä ohessa. Palveluesimies Mikaela Vehkamäki puolestaan toimii organisaation edustajana ja tuo esiin näkemyksen siitä, miten teknologia ja koulutus tukevat sekä henkilöstön työtä että asiakkaiden hyvinvointia.
Teknologia arjessa
Molemmille kiinnostus alaan on syntynyt eri polkujen kautta. Sannalla taustalla on pitkä hoitotyön kokemus ja kiinnostus kehittämiseen, kun taas Carinan kohdalla uusi työ löytyi elämäntilanteen muutoksen myötä.
– Päädyin tähän työhön, kun tarvitsin fyysisesti kevyempää työtä. Tästä löytyi tosi mielenkiintoinen ala, Carina kertoo.
– Teknologia on ollut aina oma mielenkiinnon kohde, ja kotihoidossa sitä käytetään jo paljon, Sanna puolestaan toteaa.
– Olemme lähteneet asiakaslähtöisyydestä. Teknologia mahdollistaa turvallisen hoidon ja tukee kotona asumista mahdollisimman pitkään, Mikaela korostaa.
Teknologia näkyy työssä päivittäin: käytössä ovat esimerkiksi etähoiva, turvapuhelimet ja lääkkeenjaon automaatio. Asiakkaiden vointia voidaan seurata etänä, ja hoitajat saavat tietoa suoraan mobiililaitteisiin.
– Erityisesti mobiilikirjaaminen ja etähoiva ovat vähentäneet virheitä ja parantaneet hoidon laatua, Mikaela huomauttaa.
Opiskelu tuo uutta näkökulmaa työhön
Koulutukseen hakeutumisen taustalla oli halu oppia uutta ja kehittää omaa työtä.
– Olisi jotain uutta, mitä voisi viedä työpaikalle, Sanna kuvaa.
– Teknologia kiinnostaa ja kaipaan haasteita, Carina lisää.
Opintojen joustavuus mahdollistaa niiden yhdistämisen työhön.
– Se, että ihmiset kouluttautuvat työn ohessa, tuo uutta potkua arkeen ja kehittää työyhteisöä. Haluamme, että koulutus tukee suoraan työpaikan tarpeita, Mikaela kertoo.
Turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen
Teknologian hyödyt näkyvät konkreettisesti sekä työntekijöiden arjessa että asiakkaiden elämässä. Esimerkiksi lääkkeenjakorobotit ovat vähentäneet virheitä ja lisänneet turvallisuutta.
– Lääkerobotti on huippu. Se antaa lääkkeet oikeaan aikaan ja tuo varmuutta, Carina kertoo.
– Se vähentää myös paljon lääkevirheitä, Sanna lisää.
– Evondos-lääkeautomaatti on laajentunut koko hyvinvointialueella ja mahdollistanut resurssien tehokkaamman käytön. Näiden avulla voimme tarjota laadukasta hoitoa useammalle asiakkaalle ja varmistaa turvallisuuden, Mikaela kertoo.
Etähoiva puolestaan mahdollistaa sen, että asiakkaita voidaan tukea kotona entistä pidempään. Hoitaja voi ohjata esimerkiksi aamutoimia etäyhteyden kautta tai tarkistaa voinnin lisäkäynnillä ilman matkustamista.
Teknologia ei korvaa ihmistä
Vaikka teknologia tuo tehokkuutta, sen rooli nähdään tukevana.
– Tämä on apuväline arjen helpottamiseen eikä korvaa ihmiskontaktia ja läheisyyttä, Carina painottaa.
Sanna ja Mikaela ovat samaa mieltä.
– Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan täydentää hoitotyötä. Hoitaja on aina mukana, ja teknologia auttaa tekemään työn paremmin ja turvallisemmin, Mikaela täsmentää.
– Enää ei voi olla töissä niin, ettei osaisi käyttää teknologiaa. Koulutuksella varmistamme, että osaaminen pysyy ajan tasalla, Mikaela kertoo.
Henkilöstön perehdytyksessä hyödynnetään oppaita, mentorointia ja työpaikalla oppimista. Mikaelan mukaan myös ylempi johto suhtautuu positiivisesti koulutukseen.
– Työn ohessa opiskelu tuo energiaa työyhteisöön ja mahdollistaa uusien ratkaisujen käyttöönoton. Haluamme, että jokainen työntekijä voi hyödyntää teknologiaa täysipainoisesti. Vapaaehtoinen opiskelu lisää myös työhyvinvointia, Mikaela korostaa.
Katse tulevaisuuteen
Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: terveys- ja hyvinvointiteknologia on tulevaisuutta.
– Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat – vain taivas on rajana sille, mitä kaikkea voidaan kehittää ja ottaa käyttöön, Mikaela kiteyttää.
– Ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja lähteä rohkeasti mukaan, Mikaela lisää.
Viesti on selkeä: teknologia ei vähennä hoitotyön inhimillisyyttä, vaan tuo siihen uusia mahdollisuuksia.
Vamia sai hiljattain kansainvälisen vieraan, kun kanadalainen kokki ja opettaja Barry Mooney vieraili oppilaitoksessa osana kolmen viikon kiertuettaan Suomessa. Matkansa aikana hän vierailee useissa oppilaitoksissa, jakaa omaa osaamistaan sekä tutustuu suomalaiseen koulutukseen ja kulttuuriin.
Mooney työskentelee Kanadassa opettajana ammatillisen koulutuksen parissa. Mooney on vierailunsa aikana osallistunut sekä opetuksen seuraamiseen että itse opettamiseen. Vamiassa hän pääsi ohjaamaan opiskelijoiden ruoanlaittoa, opiskelijat valmistivat illallisen, jonka Mooney oli suunnitellut.
– Tämä on ollut tähän asti todella hieno kokemus. Eilen seurasin opetusta, ja tänään olen opettanut opiskelijoille itse suunnittelemani illallisen valmistamista, Mooney kertoo.
Kyseessä on hänen ensimmäinen vierailunsa Suomessa. Ennen Vaasaan saapumista hän on ehtinyt vierailla jo Turussa ja Kokemäellä, ja Vamian jälkeen matka jatkuu vielä Kajaaniin.
Suomi ja Kanada: enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja
Vaikka Mooney on kaukana kotoa, Suomi on tuntunut yllättävän tutulta.
– Suomi on itse asiassa hyvin samanlainen kuin Kanada. Sää ja maisemat muistuttavat toisiaan paljon. Suurin ero löytyy rakennuksista – Suomessa on selvästi vanhempaa rakennuskantaa, kun taas Kanada on nuorempi maa. Muuten maat ovat hänen mukaansa yllättävän samanlaisia.
Myös suomalainen ruoka on tehnyt vaikutuksen.
– Ruoan perusidea on sama kuin Kanadassa, mutta itse ruoat ovat hieman erilaisia, hän toteaa.
Yhtä suomalaista erikoisuutta Mooney on jo ehtinyt maistaa – mämmiä – ja kokemus oli yllättävän miellyttävä.
– Kyllä, olen maistanut sitä! Se tarjoiltiin kerman ja sokerin kanssa, vähän kuin lapsille, mutta pidin siitä kyllä, hän naurahtaa.
Yllätyksiä, kulttuuria ja unohtumaton vierailu
Vierailun aikana yksi asia on noussut selvästi esiin: suomalainen koulutusjärjestelmä.
– Se on ollut suurin yllätys. Täällä opiskelijat valitsevat koulutuspolkunsa paljon nuorempina. Kanadassa käydään 12 vuotta peruskoulua, ja valinnat tehdään vasta noin 18-vuotiaana.
Mooney on päässyt tutustumaan myös tärkeään osaan suomalaista kulttuuria – saunaan.
– Sauna on ehdoton kokemus Suomessa. Olen jo päässyt kokeilemaan sitä ja pidin siitä paljon. Meilläkin on saunoja Kanadassa, mutta ei samalla tavalla eikä yhtä yleisesti.
Kaiken kaikkiaan vierailu on jättänyt Mooneylle vahvan vaikutelman suomalaisesta koulutuksesta ja kulttuurista.
– On ollut todella mielenkiintoista päästä jakamaan omaa kokkaustyyliäni ja opettamaan sitä suomalaisille opiskelijoille. Samalla olen oppinut itse paljon uutta, hän sanoo.
Vierailu on tuonut Vamiaan kansainvälistä näkökulmaa ja jättänyt jälkensä niin vieraaseen kuin opiskelijoihinkin.
