Jesse Julin, Salla Hietanen, Miska Kaivonen ja Nico Koivuranta aloittivat maanantaina kesäoppisopimuksella Automaalla. Kaikilla neljällä alkaa syksyllä opintojen viimeinen vuosi.
Jessen mukaan ajatus oppisopimuksesta syntyi opettajan ehdotuksesta.
– Hain kesätöitä täältä, ja sitten opettaja kysyi, miksen menisi oppisopimuksella, Jesse kertoo.
Sallalla oli samanlainen kokemus.
– Sama juttu. Opettaja käski tulla opparilla ja teki sitten paperit minulle, hän kertoo.
Miskalle Automaa oli jo ennestään tuttu työpaikka, sillä hän suoritti siellä työharjoittelun jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Myös Nico on ollut yrityksessä mukana jo pitkään.
– Olen ollut ensimmäisestä opiskeluvuodesta asti työharjoitteluissa ja kesätöissä Automaalla, Nico kertoo.
Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä osittain avoinna. Pojilla on suunnitelmissa varusmiespalvelus valmistumisen jälkeen, mutta sen jälkeen paluu Automaalle työelämään on yksi mahdollinen vaihtoehto. Sallakin pitää tulevaisuuden vaihtoehdot avoimina.
Automaan jälkimarkkinointipäällikkö Christoffer Wikman näkee oppisopimuksen tärkeänä väylänä uusien osaajien rekrytointiin.
– Kyllähän tarkoitus on, että he voisivat jäädä tänne töihin valmistuttuaan, hän sanoo.
Yrityksellä on asiasta myös hyviä kokemuksia.
– Meillä on ollut täällä ennenkin oppisopimuksella opiskelijoita, jotka ovat valmistumisensa jälkeen jääneet meille töihin, Wikman toteaa tyytyväisenä.
Vamia postittaa kaikille yhteishaussa valituille hyväksymiskirjeen 11.6.2026. Hyväksymiskirjeestä opiskelija näkee opintojen aloituspäivän ja paikan mihin saavutaan ensimmäisenä päivänä.
Valittujen nimiä ei julkaista Vamian nettisivuilla, koska hakijat saavat tiedon opiskelijavalinnasta sähköpostitse Opintopolusta.
Perustutkintojen osalta opinnot alkavat ti 4.8.2026 klo 9.00 alla olevissa paikoissa. Ensimmäinen koulupäivä päättyy klo 14.00, paitsi kahden tutkinnon opiskelijoilla klo 15. Vastuuopettaja ohjeistaa opiskelijoita loppuviikon ohjelmasta tarkemmin.
Ke 5.8.2026 alkaen noudatetaan lukujärjestystä, se käydään kaikkien kanssa läpi tiistaina.
HUOM. TUVA-opiskelijat aloittavat to 6.8. klo 9.00, kokoontuminen Ruutikellarintie 2 rakennuksen Parcoksen päädyn (lähempänä Ruutikellarintietä) aulassa, kartassa sisäänkäynti 3 tai 6.
Koulun aloituspaikat ti 4.8.2026 klo 9.00, kts. kartta:
Lähihoitajat sekä hius- ja kauneudenhoitoala; kokoontuminen Ruutikellarintie 2 rakennuksen Parcoksen päädyn (lähempänä Ruutikellarintietä) aulassa, kartassa sisäänkäynti 3 tai 6
Ravintola- ja catering- ala sekä matkailuala; kokoontuminen Ruutikellarintie 4 rakennuksen koulun ala-aulassa, kartassa sisäänkäynti 8
Koneasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, putkiasentaja, turvallisuusvalvoja H-aula, kokoontuminen sisäpihan puolelle.
Vamian koko henkilökunnan yhteystiedot löydät täältä.
Oppivelvollisuus piteni 1.8.2021 alkaen 18 vuoden ikään. Samaan aikaan astui voimaan myös toisen asteen opintojen maksuttomuus. Lain tarkoituksena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Opiskelijat saavat käyttöönsä koulun kustantamana esim. oppikirjat. Myös lounas on ilmaista ammatillista perustutkintoa opiskeleville (poissulkien opiskelijat, jotka opiskelevat oppisopimuksella, työvoimakoulutuksessa tai saavat kotouttamistukea).
Slice, digitaalinen opiskelijakortti ladataan puhelimeen opintojen alkaessa. Opiskelijat joilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun, saavat sovellusta näyttämällä yhden maksuttoman aterian opiskelupäivinä koulun ruokalassa. Erityisruokavalioista tulee olla yhteydessä koulun terveydenhoitajaan.
HOKS
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yhdessä vastuuopettajan kanssa HOKS eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon suunnitellaan ja päivitetään opintojen kulkua.
Studenta
Opiskelijahallintojärjestelmä, josta opiskelija näkee mm. oman lukujärjestyksenä, henkilötietonsa, saamansa arvosanat, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (HOKS) ja poissaolot. Myös alaikäisen huoltajalla on pääsy Studentaan. Tunnukset jaetaan opintojen alussa.
Office365
Opiskeluihin liittyvä tiedottaminen tapahtuu oppilaitoksen sähköpostin kautta. Opiskelijalla on velvollisuus seurata sähköpostiaan säännöllisesti. Word, PowerPoint, Excel, Onedrive, Sharepoint ja Teams löytyvät myös Office365 kautta. Opiskelijalla on mahdollisuus ladata työpöytäversiot ohjelmista kotikoneelle maksutta opintojen ajaksi. Moodle on myös käytössä opinnoissa.
Opiskeluajat, lomat ja poissaolot
Opetusta järjestetään pääsääntöisesti klo 8.15-15.35 välisenä aikana. Opiskelijan velvollisuus on seurata ja noudattaa lukujärjestystä. Yhteishakuryhmien loma-ajat ovat seuraavat: syysloma 12.-18.10.2026, joululoma 18.12.2026 – 3.1.2027, talviloma 1.-7.3.2027.
Lukuvuoden 26-27 jaksot ovat seuraavat:
Jakso 1: 4.8.- 9.10.2026
Jakso 2: 19.10.- 18.12.2026
Jakso 3: 4.1.- 19.3.2027
Jakso 4: 22.3.- 4.6.2027
Opiskelijan tulee osallistua oman HOKSinsa (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) mukaisesti opetukseen. Sairauspoissaolot on ilmoitettava viipymättä vastuuopettajalle.
Savuton oppilaitos
Tupakointi on kielletty koko Vamian alueella.
Opintotoimisto
Opintosihteerit palvelevat opiskelijoita päivittäin molemmilla kampuksilla.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa suunnitelmalliseen opiskeluun ja ammatilliseen kasvuun.
Erityisopetus ja kuraattorit, maahanmuuttajakoordinaattori
Opiskelijahuollon tehtävänä on edistää oppilaitostyön hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä luoda opiskeluympäristöstä turvallinen ja terveellinen. Opiskelijahuollon tulee lisäksi edistää oppimisvaikeuksien ja opiskelijan muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.
Opiskeluterveydenhuolto
Sairasvastaanotto terveydenhoitajalle ilman ajanvarausta arkisin klo 8-10. Muina aikoina ajanvarauksella.
Haku- ja ohjauspalvelut
Haku- ja ohjauspalvelu VamiaGuide auttaa ja ohjaa uusia hakijoita koulutukseen hakeutumisessa ja ammatin valintaan liittyvissä kysymyksissä Vamian opiskelijoita uraohjauksessa ja työnhakuun liittyvissä asioissa
Opintotuki
Opintotukea voit hakea myös verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Lisätietoja opintotuesta löydät osoitteesta www.kela.fi.
Opiskelu työttömyysetuudella
Yli 25-vuotiaalla voi olla mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella. Tarkista ennen opintojen alkamista Työllisyyspalveluista työttömyysetuudella tuetun opiskelun mahdollisuus.
Koulumatkatuki
Koulumatkatukea haetaan verkkohakemuksella OmaKelassa (www.kela.fi/omakela) Kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen.
Olet lukuvuosimaksuvelvollinen, jos sinulla on EU-/ETA-maan ulkopuolinen kansalaisuus ja ensimmäinen oleskelulupasi Suomessa on myönnetty opiskelun perusteella tai olet tullut Suomeen perhesiteen perusteella ja perheenkokoajan oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella.
Vaasan kaupunginteatteri työskentelevä Ilkka Stolt suorittaa parhaillaan lähiesihenkilötyön ammattitutkintoa oppisopimuksella Vamiassa. Työssään näyttämömestarina ja koordinoivana työnjohtajana hän vastaa siitä, että esitykset pyörivät sujuvasti näyttämön kulisseissa – oikeat ihmiset ja tavarat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Ajatus opiskelusta oli ollut mielessä jo pitkään. Lopullinen sysäys tuli keskustelusta silloisen esihenkilön kanssa.
– Koulutus oli pyörinyt mielessä pitkään. Esihenkilö löysi Vamian sivuilta tämän koulutuksen, ja siitä se sitten lähti, Ilkka kertoo.
Ilkka työskenteli jo valmiiksi teatterissa, joten oppisopimus tuntui luontevalta vaihtoehdolta yhdistää työ ja opiskelu.
Oppisopimuksessa Ilkkaa on erityisesti miellyttänyt joustavuus. Teams-opetukset ovat mahdollistaneet osallistumisen helposti joko työpaikalta tai joskus myös kotoa käsin.
– Tämä on ollut tosi toimiva tapa opiskella työn ohessa. Koulupäivä on kerran kahdessa viikossa, joten opiskelu on ollut helppo sovittaa töihin. Arkea ovat välillä haastaneet lasten sairastelut, mutta kokonaisuudessaan työn ja opiskelun yhdistäminen on sujunut hyvin, Ilkka kertoo.
Työssään Ilkka toimii monipuolisessa ympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään jatkuvasti näyttelijöiden, lavastamon, verstastiimin ja muun henkilöstön kanssa. Päivittäiseen työhön kuuluu esimerkiksi lavasteiden pystytystä ja purkua, huoltotöitä, harjoitusten ohjaamista sekä näyttämöoperaattorina toimimista. Tarvittaessa hän auttaa myös muissa tehtävissä.
– Teatterissa autetaan aina siellä missä ehditään, välillä toimin näyttämöoperaattorina ja välillä saatan ommella esimerkiksi verhoja, Ilkka hymähtää.
Esihenkilötyössä korostuu rauhallisuus
Opinnoista Ilkalle on tullut paljon uutta tietoa, mutta erityisesti yksi aihe jäi mieleen.
– Neuroepätyypillisyys työelämässä oli todella kiinnostava aihe. Siitä tuli paljon sellaista uutta näkökulmaa, mihin ei ollut aiemmin itse kiinnittänyt huomiota.
Moniammatillinen työympäristö on opettanut myös tärkeitä esihenkilötaitoja.
– Kiireessä ja paineen alla tulee joskus erimielisyyksiä, kun mukana on paljon erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Olen huomannut, että tärkeintä on pysyä itse rauhallisena ja yrittää sovitella tilanteita, jotta asiat rullaavat eteenpäin, Ilkka pohtii.
Ilkka suosittelee oppisopimusta erityisesti niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan käytännön työn kautta.
– Tämä on tosi hyvä juttu. Kannattaa ehdottomasti kokeilla oppisopimusta juuri sillä alalla, mikä itseä kiinnostaa!
Vaikka tulevaisuuden urasuunnitelmat eivät ole vielä täysin selvillä, yksi asia on varma: koulutus antaa uusia työkaluja nykyiseen työhön ja vahvistaa osaamista tulevaisuutta varten.
– Teatteriala kiinnostaa edelleen. Tästä koulutuksesta saan uusia näkökulmia ja keinoja omaan työhön.
Tredu ja Vamia ovat käynnistäneet Green Skills Hub hankkeen, jonka tavoitteena on kouluttaa osaajia nopeasti kasvaville akku ja vetytalouden aloille. Hanke tukee vihreää siirtymää Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Keski-Suomen Elinvoimakeskus, ja hanke käynnistyi 1.4.2026. Tredu toimii hankkeen päävastuullisena toteuttajana ja Vamia osatoteuttajana.
Koulutus rakennetaan työelämän tarpeisiin – nyt ja tulevaisuudessa
Akkuteollisuus on merkittävä vientiala ja työllistäjä. Vaikka viime aikojen epävarmuus heijastuu akkuteollisuuteen, on alalle silti odotettavissa useiden miljardien kokonaisinvestoinnit ja niiden myötä useita tuhansia työpaikkoja – ala tarvitsee osaajia.
Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, modulaarisia ja ketteriä. Hanketoimijat Tredu ja Vamia kiertävät kenttää ja kartoittavat yritysten ja sidosryhmien osaamistarpeita. Osaamistarpeiden perusteella suunnitellaan ketterät koulutuskokonaisuudet, jotka vastaavat kysyntään ja ovat helppoja suorittaa esimerkiksi työn ohessa.
Jatkuva oppiminen ja ”avoin amis” verkkoalusta
Jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Tämä korostuu erityisesti akku- ja vetytaloudessa. Hankkeessa luodaan pysyvä malli ja digitaalinen alusta vihreän siirtymän uusiin osaamistarpeisiin.
Koulutukset kootaan verkkoalustalle samaan tapaan kuin avoimet ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot. Tällä hetkellä verkkoalustaa koskeva työ on alkutekijöissään, mutta työnimi ”avoin amis” kertoo kaiken oleellisen. Verkkoalusta tulee palvelemaan työelämää hankkeen päättymisen jälkeenkin ja osaamiskokonaisuudet ovat helposti saavutettavissa.
Tunnetun vaasalaisbändin sanoja mukaillen: ”Alkaa p:llä loppuu a:lla, hienoo olla Pohjan- ja Pirkanmaalla.”
Green Skills Hub kehittää yhteistyömallin vahvistamaan akku‑ ja vetytalouden osaamista. Hanke tuottaa työelämälähtöisiä, modulaarisia koulutuksia ja digitaalisen alustan, joka kokoaa koulutustarjonnan ja osaamistarpeet. Hankkeen päätoteuttajana toimii Tredu ja osahankkeen toteuttajana Vaasan kaupunki, Vamia. Hanke toteutetaan yhteistyössä akku- ja vetytalouden yritysten, Business Tampereen, Kemianteollisuus ry:n, Akkuteollisuus ry:n, Suomen Vetyklusterin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin sekä muiden alueellisten ja valtakunnallisten vihreän siirtymän toimijoiden kanssa.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on nopeasti kasvava ala, joka muuttaa sosiaali- ja terveysalan arkea. Uudet ratkaisut tehostavat työtä ja tukevat asiakkaiden turvallista ja itsenäistä elämää kotona. Tähän kehitykseen vastaa Jotpan MOTTO – Monialaisuutta terveysteknologiaan toiminnan ja osaamisen kautta -hanke, jota Vamia toteuttaa yhteistyössä TAI:n, Tredun ja Sedun kanssa.
Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri alojen osaamista ja kouluttaa ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaitoksilla on koulutuksissa omat sisältöpainotuksensa. Vamia toteuttaa hankkeessa VR-/AI-kokonaisuuden, jossa käytetään valmiita VR-miljöitä ja Taika AI -editorilla personoituja hahmoja. Toteutuksessa kehitetään virtuaalitodellisuudessa koettavaksi työntekijän perehdyttäminen sekä seuraavia kotihoidon asiakastilanteita: alkoholin käytön puheeksi ottaminen, sosiaalipalveluiden hakeminen, muistisairaan asiakkaan kohtaaminen sekä ratkaisujen löytäminen tilanteeseen, jossa asiakkaan on vaikeaa pärjätä kotona. Tekoäly auttaa opiskelijaa/ammattilaista kuljettamaan keskusteluita eteenpäin, auttamaan asiakasta sekä perehtymään tilanteisiin joko hoitajan tai asiakkaan roolissa.
Palveluvastaava Sanna Penttilä ja kotihoitaja Carina Saimala työskentelevät Pohjanmaan hyvinvointialueella (ÖVPH) ja osallistuvat hankkeen koulutukseen työnsä ohessa. Palveluesimies Mikaela Vehkamäki puolestaan toimii organisaation edustajana ja tuo esiin näkemyksen siitä, miten teknologia ja koulutus tukevat sekä henkilöstön työtä että asiakkaiden hyvinvointia.
Teknologia arjessa
Molemmille kiinnostus alaan on syntynyt eri polkujen kautta. Sannalla taustalla on pitkä hoitotyön kokemus ja kiinnostus kehittämiseen, kun taas Carinan kohdalla uusi työ löytyi elämäntilanteen muutoksen myötä.
– Päädyin tähän työhön, kun tarvitsin fyysisesti kevyempää työtä. Tästä löytyi tosi mielenkiintoinen ala, Carina kertoo.
– Teknologia on ollut aina oma mielenkiinnon kohde, ja kotihoidossa sitä käytetään jo paljon, Sanna puolestaan toteaa.
– Olemme lähteneet asiakaslähtöisyydestä. Teknologia mahdollistaa turvallisen hoidon ja tukee kotona asumista mahdollisimman pitkään, Mikaela korostaa.
Teknologia näkyy työssä päivittäin: käytössä ovat esimerkiksi etähoiva, turvapuhelimet ja lääkkeenjaon automaatio. Asiakkaiden vointia voidaan seurata etänä, ja hoitajat saavat tietoa suoraan mobiililaitteisiin.
– Erityisesti mobiilikirjaaminen ja etähoiva ovat vähentäneet virheitä ja parantaneet hoidon laatua, Mikaela huomauttaa.
Opiskelu tuo uutta näkökulmaa työhön
Koulutukseen hakeutumisen taustalla oli halu oppia uutta ja kehittää omaa työtä.
– Olisi jotain uutta, mitä voisi viedä työpaikalle, Sanna kuvaa.
– Teknologia kiinnostaa ja kaipaan haasteita, Carina lisää.
Opintojen joustavuus mahdollistaa niiden yhdistämisen työhön.
– Se, että ihmiset kouluttautuvat työn ohessa, tuo uutta potkua arkeen ja kehittää työyhteisöä. Haluamme, että koulutus tukee suoraan työpaikan tarpeita, Mikaela kertoo.
Turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen
Teknologian hyödyt näkyvät konkreettisesti sekä työntekijöiden arjessa että asiakkaiden elämässä. Esimerkiksi lääkkeenjakorobotit ovat vähentäneet virheitä ja lisänneet turvallisuutta.
– Lääkerobotti on huippu. Se antaa lääkkeet oikeaan aikaan ja tuo varmuutta, Carina kertoo.
– Se vähentää myös paljon lääkevirheitä, Sanna lisää.
– Evondos-lääkeautomaatti on laajentunut koko hyvinvointialueella ja mahdollistanut resurssien tehokkaamman käytön. Näiden avulla voimme tarjota laadukasta hoitoa useammalle asiakkaalle ja varmistaa turvallisuuden, Mikaela kertoo.
Etähoiva puolestaan mahdollistaa sen, että asiakkaita voidaan tukea kotona entistä pidempään. Hoitaja voi ohjata esimerkiksi aamutoimia etäyhteyden kautta tai tarkistaa voinnin lisäkäynnillä ilman matkustamista.
Teknologia ei korvaa ihmistä
Vaikka teknologia tuo tehokkuutta, sen rooli nähdään tukevana.
– Tämä on apuväline arjen helpottamiseen eikä korvaa ihmiskontaktia ja läheisyyttä, Carina painottaa.
Sanna ja Mikaela ovat samaa mieltä.
– Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan täydentää hoitotyötä. Hoitaja on aina mukana, ja teknologia auttaa tekemään työn paremmin ja turvallisemmin, Mikaela täsmentää.
– Enää ei voi olla töissä niin, ettei osaisi käyttää teknologiaa. Koulutuksella varmistamme, että osaaminen pysyy ajan tasalla, Mikaela kertoo.
Henkilöstön perehdytyksessä hyödynnetään oppaita, mentorointia ja työpaikalla oppimista. Mikaelan mukaan myös ylempi johto suhtautuu positiivisesti koulutukseen.
– Työn ohessa opiskelu tuo energiaa työyhteisöön ja mahdollistaa uusien ratkaisujen käyttöönoton. Haluamme, että jokainen työntekijä voi hyödyntää teknologiaa täysipainoisesti. Vapaaehtoinen opiskelu lisää myös työhyvinvointia, Mikaela korostaa.
Katse tulevaisuuteen
Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: terveys- ja hyvinvointiteknologia on tulevaisuutta.
– Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat – vain taivas on rajana sille, mitä kaikkea voidaan kehittää ja ottaa käyttöön, Mikaela kiteyttää.
– Ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja lähteä rohkeasti mukaan, Mikaela lisää.
Viesti on selkeä: teknologia ei vähennä hoitotyön inhimillisyyttä, vaan tuo siihen uusia mahdollisuuksia.
Vamia sai hiljattain kansainvälisen vieraan, kun kanadalainen kokki ja opettaja Barry Mooney vieraili oppilaitoksessa osana kolmen viikon kiertuettaan Suomessa. Matkansa aikana hän vierailee useissa oppilaitoksissa, jakaa omaa osaamistaan sekä tutustuu suomalaiseen koulutukseen ja kulttuuriin.
Mooney työskentelee Kanadassa opettajana ammatillisen koulutuksen parissa. Mooney on vierailunsa aikana osallistunut sekä opetuksen seuraamiseen että itse opettamiseen. Vamiassa hän pääsi ohjaamaan opiskelijoiden ruoanlaittoa, opiskelijat valmistivat illallisen, jonka Mooney oli suunnitellut.
– Tämä on ollut tähän asti todella hieno kokemus. Eilen seurasin opetusta, ja tänään olen opettanut opiskelijoille itse suunnittelemani illallisen valmistamista, Mooney kertoo.
Kyseessä on hänen ensimmäinen vierailunsa Suomessa. Ennen Vaasaan saapumista hän on ehtinyt vierailla jo Turussa ja Kokemäellä, ja Vamian jälkeen matka jatkuu vielä Kajaaniin.
Suomi ja Kanada: enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja
Vaikka Mooney on kaukana kotoa, Suomi on tuntunut yllättävän tutulta.
– Suomi on itse asiassa hyvin samanlainen kuin Kanada. Sää ja maisemat muistuttavat toisiaan paljon. Suurin ero löytyy rakennuksista – Suomessa on selvästi vanhempaa rakennuskantaa, kun taas Kanada on nuorempi maa. Muuten maat ovat hänen mukaansa yllättävän samanlaisia.
Myös suomalainen ruoka on tehnyt vaikutuksen.
– Ruoan perusidea on sama kuin Kanadassa, mutta itse ruoat ovat hieman erilaisia, hän toteaa.
Yhtä suomalaista erikoisuutta Mooney on jo ehtinyt maistaa – mämmiä – ja kokemus oli yllättävän miellyttävä.
– Kyllä, olen maistanut sitä! Se tarjoiltiin kerman ja sokerin kanssa, vähän kuin lapsille, mutta pidin siitä kyllä, hän naurahtaa.
Yllätyksiä, kulttuuria ja unohtumaton vierailu
Vierailun aikana yksi asia on noussut selvästi esiin: suomalainen koulutusjärjestelmä.
– Se on ollut suurin yllätys. Täällä opiskelijat valitsevat koulutuspolkunsa paljon nuorempina. Kanadassa käydään 12 vuotta peruskoulua, ja valinnat tehdään vasta noin 18-vuotiaana.
Mooney on päässyt tutustumaan myös tärkeään osaan suomalaista kulttuuria – saunaan.
– Sauna on ehdoton kokemus Suomessa. Olen jo päässyt kokeilemaan sitä ja pidin siitä paljon. Meilläkin on saunoja Kanadassa, mutta ei samalla tavalla eikä yhtä yleisesti.
Kaiken kaikkiaan vierailu on jättänyt Mooneylle vahvan vaikutelman suomalaisesta koulutuksesta ja kulttuurista.
– On ollut todella mielenkiintoista päästä jakamaan omaa kokkaustyyliäni ja opettamaan sitä suomalaisille opiskelijoille. Samalla olen oppinut itse paljon uutta, hän sanoo.
Vierailu on tuonut Vamiaan kansainvälistä näkökulmaa ja jättänyt jälkensä niin vieraaseen kuin opiskelijoihinkin.
Mats Wickman, Beamexilta Pietarsaaresta, yhdistää työn ja opiskelun oppisopimuksen avulla. Hänelle siitä on tullut luonteva tapa kasvaa roolissaan ja samalla kehittää yrityksen osaamista.
Kun Mats Wickman katsoo taaksepäin aikaa teollisuudessa, lähes kahden vuosikymmenen ajalta, hän toteaa, ettei oppiminen ole koskaan varsinaisesti lakannut. Vaikka hän aikoinaan vannoi itselleen, ettei enää koskaan istuisi koulun penkillä.
– Olin aika väsynyt opiskeluun, kun olin nuori. Halusin tehdä töitä, en opiskella. Mutta vuosien varrella olen huomannut, että opin parhaiten tekemällä käytännössä. Palaan usein ajatukseen, että ihmiset oppivat eri tavoin. Tämä sattuu olemaan minun tapani, hän sanoo.
Tämä oivallus on seurannut häntä koko uran ajan. Nykyään hän työskentelee Training Service Managerina Beamexilla, ja on vuosien aikana suorittanut useita tutkintoja – useimmat oppisopimuksella. Viimeisin panostus on osatutkinto ”Henkilöstön osaamisen kehittäminen”, osa Vamialla Vaasassa suoritettavaa Tuotannon johtamisen erikoisammattitutkintoa. Tämä oli myös viimeinen osa, jonka Wickman suoritti saadakseen koko tutkinnon valmiiksi.
Oppimista työssä
Matsille oli selvää, että myös tällä kertaa hän valitsisi oppisopimuksen tavaksi kouluttautua.
– Se sopii minulle täydellisesti. Työssäoppiminen, yritykselle merkityksellisten, oikeiden tehtävien kautta. Se, mitä tehdään päivän aikana, on osa opintoja, eli koulutuksessa opittua hyödynnetään heti työpaikalla.
Tutkinnon osan puitteissa hän on muun muassa työskennellyt Beamexin sisäisen koulutustoiminnan ja e-oppimisen kehittämisen parissa.
– Tarkastelemme juuri ns. urapolkujamme, eli miten yrityksessä työntekijän on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ja että yrityksessä on oikeanlaista osaamista yrityksen kasvaessa, Wickman sanoo.
Win–win yritykselle ja henkilöstölle
Björn Brännbacka, johtamiskouluttaja Vamialla, on seurannut Matsin kehitystä läheltä. Hän kuvaa yhteistyötä kaikkien osapuolten sekä koko alueen osaamistasoa vahvistavaksi.
– Oppisopimus perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välillä. Kun kaikki kolme vetävät samaan suuntaan, syntyy todellinen win–win-tilanne, Brännbacka sanoo.
Hän korostaa, että johtamis- ja esihenkilökoulutukset eivät vahvista vain yksilöä vaan myös yritysten kilpailukykyä.
– Beamex on hyvä esimerkki yrityksestä, joka näkee osaamisen kehittämisen investointina. Kun henkilöstölle annetaan mahdollisuus kasvaa, vahvistetaan samalla koko toimintaa, hän sanoo.
Joustava tapa opiskella
Oppisopimus on joustava ammatillisen koulutuksen muoto, jossa suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija voi suorittaa kokonaisen tutkinnon – tai yksittäisiä tutkinnon osia – kuten Matsin tapauksessa.
– On tärkeää korostaa, että oppisopimus ei edellytä koko tutkinnon suorittamista. Voi valita juuri sen osan, joka tukee omaa työtä tai yrityksen kehitystä, Brännbacka sanoo.
Matsille tämä mahdollisuus on ollut ratkaiseva.
– Se on konkreettista. Voin kehittyä työn mukana, ja Beamex saa suoraan hyötyä siitä, mitä opin. Se tuntuu merkitykselliseltä, hän sanoo.
Faktaa oppisopimuksesta:
Oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla ja sitä tukevat Vamian järjestämät opinnot.
Sopii sekä nuorille että aikuisille, jotka ovat jo työelämässä.
Mahdollista suorittaa kokonaisia tutkintoja tai yksittäisiä tutkinnon osia.
Koulutus suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaan.
Vamialla voit opiskella turvallisuusalaa sekä perus- että ammattitutkinnon puitteissa. Vartijan ja järjestyksenvalvojan työtehtävät tulevat varmaan ensimmäisenä mieleen, mutta turvallisuusalan ammattilaisia tarvitaan myös moniin muihin tehtäviin, esim. kuntien, rikosseuraamus-, rajavartio- ja pelastuslaitoksen palveluksessa. Turvallisuusalan perustutkinnon Vamialla suorittanut Henna Nyrhinen on siitä erinomainen esimerkki.
– Jo pikkulikasta asti olin haaveillut poliisin urasta. Vamialle hain heti peruskoulun päätteeksi. Valmistuttuani vuonna 2019 tutkintonimikkeeni oli turvallisuusvalvoja, ei vartija, vaikka nekin paperit taskuuni sain, muistelee Henna.
– Toivonkin, että ammattikoulun turvallisuusala nähtäisiin laajemmin, ei pelkkänä ”kolmen vuoden vartijakoulutuksena”, hän painottaa.
Unelmaansa määrätietoisesti seuraten Henna suuntasi seuraavaksi Suomen puolustusvoimiin.
– Alokasajan suoritin jalkaväessä Niinisalossa ja siirryin sieltä Säkylään sotilaspoliisikoulutukseen. Asepalveluksen aikana kypsyi kuitenkin ajatus, että turvallisuustyötä voisi tehdä muutenkin kuin vartijana tai poliisina, Henna kertoo.
Työskenneltyään asepalveluksen jälkeen joitakin vuosia vartijana ja järjestyksenvalvojana, Henna päätti hakeutua jatkokoulutukseen ammattikorkeakoulu Laureaan vuonna 2023.
– Pääsin suoraan sisään pelkillä arvosanoilla. Olin kiinnostunut etenkin valmius- ja varautumissuunnittelusta sekä yleisemmin riskienhallinnasta, kertoo Henna.
Monimuoto-opintojen ansiosta Henna pystyi opiskelemaan työn ohella. Vuonna 2025 hän valmistui turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiksi. Nyt 24-vuotias Henna työskentelee projektikoordinaattorina Vaasan kaupungin palveluksessa.
– Perustutkintoni, ammattikorkeakouluopintoni ja kokemukseni yhteistyöstä eri organisaatioiden kanssa loivat hyvät valmiudet uralleni, toteaa Henna.
– Nyt koordinoin Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää turvallisuutta ja varautumista Vähänkyrön ja Laihian kylissä. Yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa kehitämme yhdessä alueellista kriisinkestävyyttä ja pohdimme keinoja, joilla varautua erilaisiin tilanteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Työ pitää sisällään selvitysten ja suunnitelmien laatimisen lisäksi paljon konsultoivaa ja koulutuksellista palvelua.
– Vamian opetuskulttuurista voi ottaa oppia. Opetus siellä perustui aitoon kohtaamiseen ja mukana oli usein myös ripaus huumoria, kiittelee Henna.
– Tavoitteeni on olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, joka reagoi, kestää ja selviytyy tilanteessa kuin tilanteessa, hän päättää.
Kevään 2026 yhteishaussa järjestämme soveltuvuuskokeet sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan perustutkinnoissa.
Soveltuvuuskokeen ensimmäinen vaihe. Tehtävä (Forms) lähetetään hakijoille sähköpostitse 8.4.2026. Tehtävä palautetaan viimeistään perjantaina 24.4. klo 15.00. Löydät myös linkin tehtävään vamia.fi/koulutukset/yhteishaku/.
Ensimmäisen vaiheen tehtävän voi suorittaa myös paikan päällä 21.4.2026 klo 9-11, luokassa B224, Vamiassa, Hansa 2, Ruutikellarintie 2. Ilmoittautumisohjeet tulevat 8.4. lähetettävässä s-postissa.
Vain ensimmäisen vaiheen palauttaneet kutsutaan soveltuvuuskokeen 2. vaiheeseen.
