Tredu ja Vamia ovat käynnistäneet Green Skills Hub hankkeen, jonka tavoitteena on kouluttaa osaajia nopeasti kasvaville akku ja vetytalouden aloille. Hanke tukee vihreää siirtymää Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Keski-Suomen Elinvoimakeskus, ja hanke käynnistyi 1.4.2026. Tredu toimii hankkeen päävastuullisena toteuttajana ja Vamia osatoteuttajana.
Koulutus rakennetaan työelämän tarpeisiin – nyt ja tulevaisuudessa
Akkuteollisuus on merkittävä vientiala ja työllistäjä. Vaikka viime aikojen epävarmuus heijastuu akkuteollisuuteen, on alalle silti odotettavissa useiden miljardien kokonaisinvestoinnit ja niiden myötä useita tuhansia työpaikkoja – ala tarvitsee osaajia.
Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, modulaarisia ja ketteriä. Hanketoimijat Tredu ja Vamia kiertävät kenttää ja kartoittavat yritysten ja sidosryhmien osaamistarpeita. Osaamistarpeiden perusteella suunnitellaan ketterät koulutuskokonaisuudet, jotka vastaavat kysyntään ja ovat helppoja suorittaa esimerkiksi työn ohessa.
Jatkuva oppiminen ja ”avoin amis” verkkoalusta
Jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Tämä korostuu erityisesti akku- ja vetytaloudessa. Hankkeessa luodaan pysyvä malli ja digitaalinen alusta vihreän siirtymän uusiin osaamistarpeisiin.
Koulutukset kootaan verkkoalustalle samaan tapaan kuin avoimet ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot. Tällä hetkellä verkkoalustaa koskeva työ on alkutekijöissään, mutta työnimi ”avoin amis” kertoo kaiken oleellisen. Verkkoalusta tulee palvelemaan työelämää hankkeen päättymisen jälkeenkin ja osaamiskokonaisuudet ovat helposti saavutettavissa.
Tunnetun vaasalaisbändin sanoja mukaillen: ”Alkaa p:llä loppuu a:lla, hienoo olla Pohjan- ja Pirkanmaalla.”
Green Skills Hub kehittää yhteistyömallin vahvistamaan akku‑ ja vetytalouden osaamista. Hanke tuottaa työelämälähtöisiä, modulaarisia koulutuksia ja digitaalisen alustan, joka kokoaa koulutustarjonnan ja osaamistarpeet. Hankkeen päätoteuttajana toimii Tredu ja osahankkeen toteuttajana Vaasan kaupunki, Vamia. Hanke toteutetaan yhteistyössä akku- ja vetytalouden yritysten, Business Tampereen, Kemianteollisuus ry:n, Akkuteollisuus ry:n, Suomen Vetyklusterin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin sekä muiden alueellisten ja valtakunnallisten vihreän siirtymän toimijoiden kanssa.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on nopeasti kasvava ala, joka muuttaa sosiaali- ja terveysalan arkea. Uudet ratkaisut tehostavat työtä ja tukevat asiakkaiden turvallista ja itsenäistä elämää kotona. Tähän kehitykseen vastaa Jotpan MOTTO – Monialaisuutta terveysteknologiaan toiminnan ja osaamisen kautta -hanke, jota Vamia toteuttaa yhteistyössä TAI:n, Tredun ja Sedun kanssa.
Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri alojen osaamista ja kouluttaa ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaitoksilla on koulutuksissa omat sisältöpainotuksensa. Vamia toteuttaa hankkeessa VR-/AI-kokonaisuuden, jossa käytetään valmiita VR-miljöitä ja Taika AI -editorilla personoituja hahmoja. Toteutuksessa kehitetään virtuaalitodellisuudessa koettavaksi työntekijän perehdyttäminen sekä seuraavia kotihoidon asiakastilanteita: alkoholin käytön puheeksi ottaminen, sosiaalipalveluiden hakeminen, muistisairaan asiakkaan kohtaaminen sekä ratkaisujen löytäminen tilanteeseen, jossa asiakkaan on vaikeaa pärjätä kotona. Tekoäly auttaa opiskelijaa/ammattilaista kuljettamaan keskusteluita eteenpäin, auttamaan asiakasta sekä perehtymään tilanteisiin joko hoitajan tai asiakkaan roolissa.
Palveluvastaava Sanna Penttilä ja kotihoitaja Carina Saimala työskentelevät Pohjanmaan hyvinvointialueella (ÖVPH) ja osallistuvat hankkeen koulutukseen työnsä ohessa. Palveluesimies Mikaela Vehkamäki puolestaan toimii organisaation edustajana ja tuo esiin näkemyksen siitä, miten teknologia ja koulutus tukevat sekä henkilöstön työtä että asiakkaiden hyvinvointia.
Teknologia arjessa
Molemmille kiinnostus alaan on syntynyt eri polkujen kautta. Sannalla taustalla on pitkä hoitotyön kokemus ja kiinnostus kehittämiseen, kun taas Carinan kohdalla uusi työ löytyi elämäntilanteen muutoksen myötä.
– Päädyin tähän työhön, kun tarvitsin fyysisesti kevyempää työtä. Tästä löytyi tosi mielenkiintoinen ala, Carina kertoo.
– Teknologia on ollut aina oma mielenkiinnon kohde, ja kotihoidossa sitä käytetään jo paljon, Sanna puolestaan toteaa.
– Olemme lähteneet asiakaslähtöisyydestä. Teknologia mahdollistaa turvallisen hoidon ja tukee kotona asumista mahdollisimman pitkään, Mikaela korostaa.
Teknologia näkyy työssä päivittäin: käytössä ovat esimerkiksi etähoiva, turvapuhelimet ja lääkkeenjaon automaatio. Asiakkaiden vointia voidaan seurata etänä, ja hoitajat saavat tietoa suoraan mobiililaitteisiin.
– Erityisesti mobiilikirjaaminen ja etähoiva ovat vähentäneet virheitä ja parantaneet hoidon laatua, Mikaela huomauttaa.
Opiskelu tuo uutta näkökulmaa työhön
Koulutukseen hakeutumisen taustalla oli halu oppia uutta ja kehittää omaa työtä.
– Olisi jotain uutta, mitä voisi viedä työpaikalle, Sanna kuvaa.
– Teknologia kiinnostaa ja kaipaan haasteita, Carina lisää.
Opintojen joustavuus mahdollistaa niiden yhdistämisen työhön.
– Se, että ihmiset kouluttautuvat työn ohessa, tuo uutta potkua arkeen ja kehittää työyhteisöä. Haluamme, että koulutus tukee suoraan työpaikan tarpeita, Mikaela kertoo.
Turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen
Teknologian hyödyt näkyvät konkreettisesti sekä työntekijöiden arjessa että asiakkaiden elämässä. Esimerkiksi lääkkeenjakorobotit ovat vähentäneet virheitä ja lisänneet turvallisuutta.
– Lääkerobotti on huippu. Se antaa lääkkeet oikeaan aikaan ja tuo varmuutta, Carina kertoo.
– Se vähentää myös paljon lääkevirheitä, Sanna lisää.
– Evondos-lääkeautomaatti on laajentunut koko hyvinvointialueella ja mahdollistanut resurssien tehokkaamman käytön. Näiden avulla voimme tarjota laadukasta hoitoa useammalle asiakkaalle ja varmistaa turvallisuuden, Mikaela kertoo.
Etähoiva puolestaan mahdollistaa sen, että asiakkaita voidaan tukea kotona entistä pidempään. Hoitaja voi ohjata esimerkiksi aamutoimia etäyhteyden kautta tai tarkistaa voinnin lisäkäynnillä ilman matkustamista.
Teknologia ei korvaa ihmistä
Vaikka teknologia tuo tehokkuutta, sen rooli nähdään tukevana.
– Tämä on apuväline arjen helpottamiseen eikä korvaa ihmiskontaktia ja läheisyyttä, Carina painottaa.
Sanna ja Mikaela ovat samaa mieltä.
– Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan täydentää hoitotyötä. Hoitaja on aina mukana, ja teknologia auttaa tekemään työn paremmin ja turvallisemmin, Mikaela täsmentää.
– Enää ei voi olla töissä niin, ettei osaisi käyttää teknologiaa. Koulutuksella varmistamme, että osaaminen pysyy ajan tasalla, Mikaela kertoo.
Henkilöstön perehdytyksessä hyödynnetään oppaita, mentorointia ja työpaikalla oppimista. Mikaelan mukaan myös ylempi johto suhtautuu positiivisesti koulutukseen.
– Työn ohessa opiskelu tuo energiaa työyhteisöön ja mahdollistaa uusien ratkaisujen käyttöönoton. Haluamme, että jokainen työntekijä voi hyödyntää teknologiaa täysipainoisesti. Vapaaehtoinen opiskelu lisää myös työhyvinvointia, Mikaela korostaa.
Katse tulevaisuuteen
Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: terveys- ja hyvinvointiteknologia on tulevaisuutta.
– Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat – vain taivas on rajana sille, mitä kaikkea voidaan kehittää ja ottaa käyttöön, Mikaela kiteyttää.
– Ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja lähteä rohkeasti mukaan, Mikaela lisää.
Viesti on selkeä: teknologia ei vähennä hoitotyön inhimillisyyttä, vaan tuo siihen uusia mahdollisuuksia.
Vamia sai hiljattain kansainvälisen vieraan, kun kanadalainen kokki ja opettaja Barry Mooney vieraili oppilaitoksessa osana kolmen viikon kiertuettaan Suomessa. Matkansa aikana hän vierailee useissa oppilaitoksissa, jakaa omaa osaamistaan sekä tutustuu suomalaiseen koulutukseen ja kulttuuriin.
Mooney työskentelee Kanadassa opettajana ammatillisen koulutuksen parissa. Mooney on vierailunsa aikana osallistunut sekä opetuksen seuraamiseen että itse opettamiseen. Vamiassa hän pääsi ohjaamaan opiskelijoiden ruoanlaittoa, opiskelijat valmistivat illallisen, jonka Mooney oli suunnitellut.
– Tämä on ollut tähän asti todella hieno kokemus. Eilen seurasin opetusta, ja tänään olen opettanut opiskelijoille itse suunnittelemani illallisen valmistamista, Mooney kertoo.
Kyseessä on hänen ensimmäinen vierailunsa Suomessa. Ennen Vaasaan saapumista hän on ehtinyt vierailla jo Turussa ja Kokemäellä, ja Vamian jälkeen matka jatkuu vielä Kajaaniin.
Suomi ja Kanada: enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja
Vaikka Mooney on kaukana kotoa, Suomi on tuntunut yllättävän tutulta.
– Suomi on itse asiassa hyvin samanlainen kuin Kanada. Sää ja maisemat muistuttavat toisiaan paljon. Suurin ero löytyy rakennuksista – Suomessa on selvästi vanhempaa rakennuskantaa, kun taas Kanada on nuorempi maa. Muuten maat ovat hänen mukaansa yllättävän samanlaisia.
Myös suomalainen ruoka on tehnyt vaikutuksen.
– Ruoan perusidea on sama kuin Kanadassa, mutta itse ruoat ovat hieman erilaisia, hän toteaa.
Yhtä suomalaista erikoisuutta Mooney on jo ehtinyt maistaa – mämmiä – ja kokemus oli yllättävän miellyttävä.
– Kyllä, olen maistanut sitä! Se tarjoiltiin kerman ja sokerin kanssa, vähän kuin lapsille, mutta pidin siitä kyllä, hän naurahtaa.
Yllätyksiä, kulttuuria ja unohtumaton vierailu
Vierailun aikana yksi asia on noussut selvästi esiin: suomalainen koulutusjärjestelmä.
– Se on ollut suurin yllätys. Täällä opiskelijat valitsevat koulutuspolkunsa paljon nuorempina. Kanadassa käydään 12 vuotta peruskoulua, ja valinnat tehdään vasta noin 18-vuotiaana.
Mooney on päässyt tutustumaan myös tärkeään osaan suomalaista kulttuuria – saunaan.
– Sauna on ehdoton kokemus Suomessa. Olen jo päässyt kokeilemaan sitä ja pidin siitä paljon. Meilläkin on saunoja Kanadassa, mutta ei samalla tavalla eikä yhtä yleisesti.
Kaiken kaikkiaan vierailu on jättänyt Mooneylle vahvan vaikutelman suomalaisesta koulutuksesta ja kulttuurista.
– On ollut todella mielenkiintoista päästä jakamaan omaa kokkaustyyliäni ja opettamaan sitä suomalaisille opiskelijoille. Samalla olen oppinut itse paljon uutta, hän sanoo.
Vierailu on tuonut Vamiaan kansainvälistä näkökulmaa ja jättänyt jälkensä niin vieraaseen kuin opiskelijoihinkin.
Mats Wickman, Beamexilta Pietarsaaresta, yhdistää työn ja opiskelun oppisopimuksen avulla. Hänelle siitä on tullut luonteva tapa kasvaa roolissaan ja samalla kehittää yrityksen osaamista.
Kun Mats Wickman katsoo taaksepäin aikaa teollisuudessa, lähes kahden vuosikymmenen ajalta, hän toteaa, ettei oppiminen ole koskaan varsinaisesti lakannut. Vaikka hän aikoinaan vannoi itselleen, ettei enää koskaan istuisi koulun penkillä.
– Olin aika väsynyt opiskeluun, kun olin nuori. Halusin tehdä töitä, en opiskella. Mutta vuosien varrella olen huomannut, että opin parhaiten tekemällä käytännössä. Palaan usein ajatukseen, että ihmiset oppivat eri tavoin. Tämä sattuu olemaan minun tapani, hän sanoo.
Tämä oivallus on seurannut häntä koko uran ajan. Nykyään hän työskentelee Training Service Managerina Beamexilla, ja on vuosien aikana suorittanut useita tutkintoja – useimmat oppisopimuksella. Viimeisin panostus on osatutkinto ”Henkilöstön osaamisen kehittäminen”, osa Vamialla Vaasassa suoritettavaa Tuotannon johtamisen erikoisammattitutkintoa. Tämä oli myös viimeinen osa, jonka Wickman suoritti saadakseen koko tutkinnon valmiiksi.
Oppimista työssä
Matsille oli selvää, että myös tällä kertaa hän valitsisi oppisopimuksen tavaksi kouluttautua.
– Se sopii minulle täydellisesti. Työssäoppiminen, yritykselle merkityksellisten, oikeiden tehtävien kautta. Se, mitä tehdään päivän aikana, on osa opintoja, eli koulutuksessa opittua hyödynnetään heti työpaikalla.
Tutkinnon osan puitteissa hän on muun muassa työskennellyt Beamexin sisäisen koulutustoiminnan ja e-oppimisen kehittämisen parissa.
– Tarkastelemme juuri ns. urapolkujamme, eli miten yrityksessä työntekijän on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ja että yrityksessä on oikeanlaista osaamista yrityksen kasvaessa, Wickman sanoo.
Win–win yritykselle ja henkilöstölle
Björn Brännbacka, johtamiskouluttaja Vamialla, on seurannut Matsin kehitystä läheltä. Hän kuvaa yhteistyötä kaikkien osapuolten sekä koko alueen osaamistasoa vahvistavaksi.
– Oppisopimus perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välillä. Kun kaikki kolme vetävät samaan suuntaan, syntyy todellinen win–win-tilanne, Brännbacka sanoo.
Hän korostaa, että johtamis- ja esihenkilökoulutukset eivät vahvista vain yksilöä vaan myös yritysten kilpailukykyä.
– Beamex on hyvä esimerkki yrityksestä, joka näkee osaamisen kehittämisen investointina. Kun henkilöstölle annetaan mahdollisuus kasvaa, vahvistetaan samalla koko toimintaa, hän sanoo.
Joustava tapa opiskella
Oppisopimus on joustava ammatillisen koulutuksen muoto, jossa suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija voi suorittaa kokonaisen tutkinnon – tai yksittäisiä tutkinnon osia – kuten Matsin tapauksessa.
– On tärkeää korostaa, että oppisopimus ei edellytä koko tutkinnon suorittamista. Voi valita juuri sen osan, joka tukee omaa työtä tai yrityksen kehitystä, Brännbacka sanoo.
Matsille tämä mahdollisuus on ollut ratkaiseva.
– Se on konkreettista. Voin kehittyä työn mukana, ja Beamex saa suoraan hyötyä siitä, mitä opin. Se tuntuu merkitykselliseltä, hän sanoo.
Faktaa oppisopimuksesta:
Oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla ja sitä tukevat Vamian järjestämät opinnot.
Sopii sekä nuorille että aikuisille, jotka ovat jo työelämässä.
Mahdollista suorittaa kokonaisia tutkintoja tai yksittäisiä tutkinnon osia.
Koulutus suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaan.
Vamialla voit opiskella turvallisuusalaa sekä perus- että ammattitutkinnon puitteissa. Vartijan ja järjestyksenvalvojan työtehtävät tulevat varmaan ensimmäisenä mieleen, mutta turvallisuusalan ammattilaisia tarvitaan myös moniin muihin tehtäviin, esim. kuntien, rikosseuraamus-, rajavartio- ja pelastuslaitoksen palveluksessa. Turvallisuusalan perustutkinnon Vamialla suorittanut Henna Nyrhinen on siitä erinomainen esimerkki.
– Jo pikkulikasta asti olin haaveillut poliisin urasta. Vamialle hain heti peruskoulun päätteeksi. Valmistuttuani vuonna 2019 tutkintonimikkeeni oli turvallisuusvalvoja, ei vartija, vaikka nekin paperit taskuuni sain, muistelee Henna.
– Toivonkin, että ammattikoulun turvallisuusala nähtäisiin laajemmin, ei pelkkänä ”kolmen vuoden vartijakoulutuksena”, hän painottaa.
Unelmaansa määrätietoisesti seuraten Henna suuntasi seuraavaksi Suomen puolustusvoimiin.
– Alokasajan suoritin jalkaväessä Niinisalossa ja siirryin sieltä Säkylään sotilaspoliisikoulutukseen. Asepalveluksen aikana kypsyi kuitenkin ajatus, että turvallisuustyötä voisi tehdä muutenkin kuin vartijana tai poliisina, Henna kertoo.
Työskenneltyään asepalveluksen jälkeen joitakin vuosia vartijana ja järjestyksenvalvojana, Henna päätti hakeutua jatkokoulutukseen ammattikorkeakoulu Laureaan vuonna 2023.
– Pääsin suoraan sisään pelkillä arvosanoilla. Olin kiinnostunut etenkin valmius- ja varautumissuunnittelusta sekä yleisemmin riskienhallinnasta, kertoo Henna.
Monimuoto-opintojen ansiosta Henna pystyi opiskelemaan työn ohella. Vuonna 2025 hän valmistui turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiksi. Nyt 24-vuotias Henna työskentelee projektikoordinaattorina Vaasan kaupungin palveluksessa.
– Perustutkintoni, ammattikorkeakouluopintoni ja kokemukseni yhteistyöstä eri organisaatioiden kanssa loivat hyvät valmiudet uralleni, toteaa Henna.
– Nyt koordinoin Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää turvallisuutta ja varautumista Vähänkyrön ja Laihian kylissä. Yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa kehitämme yhdessä alueellista kriisinkestävyyttä ja pohdimme keinoja, joilla varautua erilaisiin tilanteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Työ pitää sisällään selvitysten ja suunnitelmien laatimisen lisäksi paljon konsultoivaa ja koulutuksellista palvelua.
– Vamian opetuskulttuurista voi ottaa oppia. Opetus siellä perustui aitoon kohtaamiseen ja mukana oli usein myös ripaus huumoria, kiittelee Henna.
– Tavoitteeni on olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, joka reagoi, kestää ja selviytyy tilanteessa kuin tilanteessa, hän päättää.
Kevään 2026 yhteishaussa järjestämme soveltuvuuskokeet sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan perustutkinnoissa.
Soveltuvuuskokeen ensimmäinen vaihe. Tehtävä (Forms) lähetetään hakijoille sähköpostitse 8.4.2026. Tehtävä palautetaan viimeistään perjantaina 24.4. klo 15.00. Löydät myös linkin tehtävään vamia.fi/koulutukset/yhteishaku/.
Ensimmäisen vaiheen tehtävän voi suorittaa myös paikan päällä 21.4.2026 klo 9-11, luokassa B224, Vamiassa, Hansa 2, Ruutikellarintie 2. Ilmoittautumisohjeet tulevat 8.4. lähetettävässä s-postissa.
Vain ensimmäisen vaiheen palauttaneet kutsutaan soveltuvuuskokeen 2. vaiheeseen.
Vamian uusi auto-, talonrakennus- ja maarakennushalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2023. Halli tarjoaa Vamian opiskelijoille toimivan, monipuolisen ja muuntautuvan oppimisympäristön. Hallissa on kaksi kerrosta ja tilaa on yli 5000 m2. Käytännön opetustilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa on luokkatiloja, opiskelijoiden oheistilat sekä avarat työtilat henkilökunnalle.
Tilojen toteutuksessa huomioitiin varsinaisen koulutuksen lisäksi työelämän, vihreän siirtymän ja teknologisen murroksen edellyttämät vaatimukset ja mahdollisuudet. Muuntautuva ja moderni keskus tarjoaa näin lisäarvoa pitkälle tulevaisuuteen koko Pohjanmaan alueella.
Ajatus koulutukseen hakeutumisesta syntyi työpaikalla.
– Olen töissä Nordic Electro Powerilla, ja firmasta kysyttiin, olisinko kiinnostunut lähtemään tähän mukaan. Meiltä oli kaksi henkilöä lähtenyt jo aiemmin mukaan tähän koulutukseen, Saku kertoo.
Asentajasta työmaapäälliköksi
Sakulla on takanaan jo 24 vuoden kokemus sähköalalta. Ammattikoulussa hän opiskeli sähkövoimatekniikkaa. Heti valmistumisen jälkeen tie vei armeijaan ja sieltä suoraan työelämään.
– Minulla ei oikeastaan ollut lomaa koulun jälkeen, vaan olen ollut koulun päättämisen ja armeijan jälkeen aina töissä, hän toteaa.
Vuosien varrella Saku on työskennellyt niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä ja kokeillut myös yrittäjyyttä. Nykyisessä työpaikassaan hän aloitti asentajana ja eteni 4,5 vuodessa työmaapäälliköksi.
– Ylennys työmaapäälliköksi oli mieleenjäävä kokemus. Työkokemus on tuonut minulle vahvaa ammattiosaamista.
Koulutus avaa uusia näkökulmia
Vaikka työkokemusta on runsaasti, Saku kokee esihenkilökoulutuksen tuovan tärkeää lisäymmärrystä.
– Tämä koulutus avaa hyvin silmiä siihen, mitä esihenkilöpuolella oikeasti tehdään. Olen saanut paljon ajateltavaa ja oppinut katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
Hän kiittelee myös koulutuksen käytännönläheisyyttä ja kouluttajia.
– Täällä ei kannata lukea kännykästä iltalehteä, jos meinaa saada kaiken irti koulutuksesta, vaan pitää olla kuulolla koko ajan. Aika ei tule pitkäksi, koska kouluttajat ovat hyviä.
Koulutuksen opettaja Markus Pulkkinen nostaa esiin ryhmän monipuolisuuden:
– Mielenkiintoista tässä koulutuksessa on se, että täällä kohtaavat hiljattain esihenkilötehtäviin siirtyneiden nuorien ja jo pidempään alalla toimineiden ajatusmaailmat.
Joustavuutta ja yhteistyötä työnantajan kanssa
Työn ja opiskelun yhdistäminen vaatii suunnittelua, mutta Saku kokee järjestelyt toimiviksi.
– Tässä koulutuksessa pitää olla avoin. Hyvä puoli tässä koulutuksessa on myös joustavuus. Minulta jäi pari ensimmäistä lähiopetuspäivää väliin, koska aloitin hieman muita myöhemmin, mutta pääsin kätevästi toisen ryhmän mukaan korvaamaan tunnit.
Opettaja Pulkkisen mukaan joustavuus on tietoinen valinta.
– Pyrimme olemaan joustavia koulutuksessa. Halutessaan opiskelija voi tehdä osan näytöistä jo keväällä ja edetä hyvinkin nopeaan tahtiin. Teemme tätä yhdessä työnantajien kanssa – tarkoitus on palvella molempia ja saada aikaan win–win-tilanne, jossa sekä opiskelija että työnantaja hyötyvät.
Pulkkinen muistuttaa tärkeästä asiasta:
– Älkää suorittako vain tutkintoa, vaan nauttikaa matkasta, soveltakaa oppeja käytäntöön ja ottakaa hyöty irti.
Sähköalalla monta mahdollista suuntaa
Saku suosittelee koulutusta lämpimästi kaikille, joita esihenkilötyö vähänkään kiinnostaa – kunhan on valmis sitoutumaan ajankäyttöön.
– Suosittelen tätä kaikille, joita aihe kiinnostaa. Mutta aikaa se vaatii.
Myös sähköalaa hän pitää erinomaisena valintana nuorille ja alaa harkitseville.
– Voin vain sanoa, että ilman muuta sähköalalle. Sähköalalla on monta reittiä, joita voi kulkea, ja monenlaisia tehtäviä, joita opintojen jälkeen voi tehdä. Alalla on esimerkiksi myös paljon mekaanista asentamista.
Halu kehittyä ja avoin asenne ovat Sakun mukaan avaimia sekä uralla etenemiseen että onnistuneeseen opiskeluun.
Nuorten yrittäjyyttä juhlistettiin näyttävästi Vaasan aluekilpailussa 19.2, kun Uskalla Yrittää -kilpailu kokosi opiskelijat esittelemään omia NYT-yrityksiään Vaasan keskustassa sijaitsevaan Kauppakeskus Rewell Centeriin. Yli 250 nuorta ja melkein 100 yritystä osallistuivat kilpailuun.
Päivän aikana nähtiin vaikuttava kattaus nuorten kehittämiä tuotteita ja palveluita. Aluekilpailussa jaettiin palkintoja useissa eri kategorioissa, kuten paras yritys, paras tuote, paras liikeidea, paras myyntipuhe sekä paras messuosasto. Vamia menestyi kilpailussa erinomaisesti – opiskelijamme saavuttivat kolme ykkössijaa ja lunastivat paikkansa valtakunnallisessa finaalissa.
Vamian palkitut
Paras NY-yritys, toinen aste NovaNightz UF
Merkonomiopiskelijat Axel Thors ja Robin Elenius
Yritys tarjoaa nuorille turvallisen ja päihteettömän yökerhokokemuksen – ajankohtaisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän palvelun.
Paras myyntipuhe, toinen aste LiteLift UF
Media-alan opiskelija Bergsteinn Isuls Björnsson sekä merkonomiopiskelijat Oliver Kanerna ja Miro Granqvist
Tiimi hurmasi tuomariston vakuuttavalla, selkeällä ja energisellä myyntiesityksellään esitellessään ympäristöystävällistä kassinkannatinratkaisuaan.
Paras tuote HeatGuard UF
Merkonomiopiskelijat Ellen Holms ja Elin Svens
Yritys valmistaa lämpöä kestäviä alustoja muotoilurautoja varten hyödyntäen kierrätysmateriaaleja – yhdistäen käytännöllisyyden ja vastuullisuuden.
Kannustavia sanoja tulevaisuuden tekijöille
Tilaisuudessa kuultiin myös kannustavia puheenvuoroja, joissa korostettiin yrittäjyysosaamisen merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Tapahtuman avauspuheessaan Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Frans Villanen painotti, että tieto yrittäjyydestä on kullanarvoista työelämässä ja muistutti, että yhteiskunta tarvitsee “juuri teidän kaltaisia ihmisiä, jotka uskaltavat yrittää”.
Hän totesi myös, että Pohjanmaalta löytyy tätä uskallusta – rohkeutta tarttua toimeen ja kehittää omia ideoita eteenpäin. Villanen korosti että “kaikki mitä täällä tehdään on juuri se mitä tarvitsemme” – viitaten nuorten innovatiivisuuteen, vastuullisuuteen ja tekemisen asenteeseen.
Kohti valtakunnallista finaalia
Aluekilpailusta parhaat yritykset etenevät keväällä järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin Helsinkiin. Finaalissa nuoret pääsevät esittelemään osaamistaan laajemmalle yleisölle ja kilpailemaan Suomen parhaiden NYT-yritysten joukossa.
Vaasan tapahtuma osoitti, että Vamian opiskelijoilla on osaamista, rohkeutta ja vahvaa tiimihenkeä. Kolme ykkössijaa on hieno osoitus määrätietoisesta työstä ja uskalluksesta astua esiin omien ideoiden kanssa.
Lämpimät onnittelut kaikille osallistuneille – ja erityisesti finaaliin eteneville Vamian tiimeille. Te olette erinomainen esimerkki siitä, mitä osaaminen, yhteistyö ja rohkea asenne voivat parhaimmillaan saada aikaan!
