Terveys- ja hyvinvointiteknologia on nopeasti kasvava ala, joka muuttaa sosiaali- ja terveysalan arkea. Uudet ratkaisut tehostavat työtä ja tukevat asiakkaiden turvallista ja itsenäistä elämää kotona. Tähän kehitykseen vastaa Jotpan MOTTO – Monialaisuutta terveysteknologiaan toiminnan ja osaamisen kautta -hanke, jota Vamia toteuttaa yhteistyössä TAI:n, Tredun ja Sedun kanssa. Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri alojen osaamista ja kouluttaa ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaitoksilla on koulutuksissa omat sisältöpainotuksensa. Vamia toteuttaa hankkeessa VR-/AI-kokonaisuuden, jossa käytetään valmiita VR-miljöitä ja Taika AI -editorilla personoituja hahmoja. Toteutuksessa kehitetään virtuaalitodellisuudessa koettavaksi erilaisia skenaarioita kotihoidon asiakastilanteissa, joissa tekoäly auttaa opiskelijaa/ammattilaista kuljettamaan keskusteluita eteenpäin, auttamaan asiakasta sekä perehtymään tilanteisiin hoitajan roolissa.
Palveluvastaava Sanna Penttilä ja kotihoitaja Carina Saimala työskentelevät Pohjanmaan hyvinvointialueella (ÖVPH) ja osallistuvat hankkeen koulutukseen työnsä ohessa. Palveluesimies Mikaela Vehkamäki puolestaan toimii organisaation edustajana ja tuo esiin näkemyksen siitä, miten teknologia ja koulutus tukevat sekä henkilöstön työtä että asiakkaiden hyvinvointia.
Teknologia arjessa
Molemmille kiinnostus alaan on syntynyt eri polkujen kautta. Sannalla taustalla on pitkä hoitotyön kokemus ja kiinnostus kehittämiseen, kun taas Carinan kohdalla uusi työ löytyi elämäntilanteen muutoksen myötä.
– Päädyin tähän työhön, kun tarvitsin fyysisesti kevyempää työtä. Tästä löytyi tosi mielenkiintoinen ala, Carina kertoo.
– Teknologia on ollut aina oma mielenkiinnon kohde, ja kotihoidossa sitä käytetään jo paljon, Sanna puolestaan toteaa.
– Olemme lähteneet asiakaslähtöisyydestä. Teknologia mahdollistaa turvallisen hoidon ja tukee kotona asumista mahdollisimman pitkään, Mikaela korostaa.
Teknologia näkyy työssä päivittäin: käytössä ovat esimerkiksi etähoiva, turvapuhelimet ja lääkkeenjaon automaatio. Asiakkaiden vointia voidaan seurata etänä, ja hoitajat saavat tietoa suoraan mobiililaitteisiin.
– Erityisesti mobiilikirjaaminen ja etähoiva ovat vähentäneet virheitä ja parantaneet hoidon laatua, Mikaela huomauttaa.
Opiskelu tuo uutta näkökulmaa työhön
Koulutukseen hakeutumisen taustalla oli halu oppia uutta ja kehittää omaa työtä.
– Olisi jotain uutta, mitä voisi viedä työpaikalle, Sanna kuvaa.
– Teknologia kiinnostaa ja kaipaan haasteita, Carina lisää.
Opintojen joustavuus mahdollistaa niiden yhdistämisen työhön.
– Se, että ihmiset kouluttautuvat työn ohessa, tuo uutta potkua arkeen ja kehittää työyhteisöä. Haluamme, että koulutus tukee suoraan työpaikan tarpeita, Mikaela kertoo.
Turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen
Teknologian hyödyt näkyvät konkreettisesti sekä työntekijöiden arjessa että asiakkaiden elämässä. Esimerkiksi lääkkeenjakorobotit ovat vähentäneet virheitä ja lisänneet turvallisuutta.
– Lääkerobotti on huippu. Se antaa lääkkeet oikeaan aikaan ja tuo varmuutta, Carina kertoo.
– Se vähentää myös paljon lääkevirheitä, Sanna lisää.
– Evondos-lääkeautomaatti on laajentunut koko hyvinvointialueella ja mahdollistanut resurssien tehokkaamman käytön. Näiden avulla voimme tarjota laadukasta hoitoa useammalle asiakkaalle ja varmistaa turvallisuuden, Mikaela kertoo.
Etähoiva puolestaan mahdollistaa sen, että asiakkaita voidaan tukea kotona entistä pidempään. Hoitaja voi ohjata esimerkiksi aamutoimia etäyhteyden kautta tai tarkistaa voinnin lisäkäynnillä ilman matkustamista.
Teknologia ei korvaa ihmistä
Vaikka teknologia tuo tehokkuutta, sen rooli nähdään tukevana.
– Tämä on apuväline arjen helpottamiseen eikä korvaa ihmiskontaktia ja läheisyyttä, Carina painottaa.
Sanna ja Mikaela ovat samaa mieltä.
– Teknologia ei korvaa ihmistä, vaan täydentää hoitotyötä. Hoitaja on aina mukana, ja teknologia auttaa tekemään työn paremmin ja turvallisemmin, Mikaela täsmentää.
Osaaminen ratkaisee
Teknologian yleistyessä osaamisvaatimukset kasvavat.
– Enää ei voi olla töissä niin, ettei osaisi käyttää teknologiaa. Koulutuksella varmistamme, että osaaminen pysyy ajan tasalla, Mikaela kertoo.
Henkilöstön perehdytyksessä hyödynnetään oppaita, mentorointia ja työpaikalla oppimista. Mikaelan mukaan myös ylempi johto suhtautuu positiivisesti koulutukseen.
– Työn ohessa opiskelu tuo energiaa työyhteisöön ja mahdollistaa uusien ratkaisujen käyttöönoton. Haluamme, että jokainen työntekijä voi hyödyntää teknologiaa täysipainoisesti. Vapaaehtoinen opiskelu lisää myös työhyvinvointia, Mikaela korostaa.
Katse tulevaisuuteen
Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: terveys- ja hyvinvointiteknologia on tulevaisuutta.
– Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat – vain taivas on rajana sille, mitä kaikkea voidaan kehittää ja ottaa käyttöön, Mikaela kiteyttää.
– Ennakkoluulot kannattaa unohtaa ja lähteä rohkeasti mukaan, Mikaela lisää.
Viesti on selkeä: teknologia ei vähennä hoitotyön inhimillisyyttä, vaan tuo siihen uusia mahdollisuuksia.
