Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuvat tänä keväänä Vamialta. Kymmenen kuukauden pituinen koulutus aloitettiin Vamialla viime syksynä ja opinnot ovat sujuneet reippaasti etäopinnoistakin huolimatta.
Hoiva-avustajan koulutusta opiskelleet Tea Kannasto ja Teija Syväoja tuumivat haikeana sitä, kuinka nopeasti vuosi on hurahtanut. Motivaatio on ollut korkealla alusta asti ja uuden alan opit on otettu talteen mielenkiinnolla. Aiemmin molemmat ovat työskennelleet kaupan alalla vuosia, mutta uuden alalle lähteminen ei ollut vaikeaa, sillä päämäärä oli kirkas: kouluttautua alalle, josta löytyy töitä. Työt ei hoiva-alalla ole loppumassa, päinvastoin osaajia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Lisää pontta uuden opettelulle ovat antaneet opettajat, jotka olivat mukavia ja innostavia.
– Satu on luonut meihin uskoa ja intoa varsinkin etäopetuksessa. Kun on tuntunut siltä, että ei tästä tule mitään, niin hän on saanut meidät innostumaan uudelleen, toteaa Tea.
Hoiva-avustaja opiskelee koko ihmisen elämänkaaren, ja voi työskennellä myös lasten ja vammaisryhmien kanssa, mutta koulutus suuntautuu pääasiassa ikääntyneisiin. Hoiva-avustaja huolehtii asiakkaan perustarpeista kuten ruokailun avustamisesta, peseytymisestä, pukeutumisesta ja hygieniasta. Lisäksi viriketoiminnan järjestäminen, kuten venytys- ja jumppatuokiot tai askarteluhetket, kuuluvat hoiva-avustajan tehtäviin. Työ on samankaltaista kuin lähihoitajan, mutta siitä puuttuu lääkinnällinen puoli.
Opintojen aikana molemmat ovat löytäneet uusia puolia itsestään ja elleivät he aluksi olleet varmoja valinnastaan, niin nyt ovat: he ovat valmistumassa oikealle, itseään kiinnostavalle, alalle.
Vaikka hoiva-avustajan koulutus on alle vuoden mittainen, tarvitaan työhön tietynlaisia ominaisuuksilla.
– Siinä tarvitaan sydäntä. Kuka vain voi lähteä opiskelemaan alaa, mutta tarvitaan inhimillisyyttä ja hyväksyntää, sanoo Teija.
– Ja tietysti omatoimisuutta. Työssä hoidetaan ja avustetaan ihmisiä, niin tulisi olla myös hoivaviettiä, lisää Tea.
Parasta opiskeluaikana on Tean ja Teijan mielestä ollut hyvä ryhmähenki ja se, että ryhmästä on löytynyt ystäviä, joiden kanssa pidetään yhteyttä vielä opintojenkin jälkeen. Opinjano on opiskelujen aikana kasvanut ja he kokevat, että voisivat ajatella jatkavansa lähihoitajan opintoja loppusyksyllä. Molemmat hakevat valmistuttuaan töitä harjoittelupaikoistaan ja odotettavissa on kiireinen kesä:
– Arki hoiva-avustajana tulee olemaan työntäyteinen, toteavat naiset yhdestä suusta.