Vietämme Vamiasta perustutkintoon valmistuvien juhlaa pe 20.12.2024 klo 9 Ruutikellarintie 2 liikuntasalissa.
Juhlassa valmistuvilla täytyy olla kaikki suoritukset koossa to 5.12. mennessä. Valmistumiseen liittyen tulee vastuuopettajille ohjeita oman alan opinto-ohjaajalta.
Juhlaan osallistuvat vastuuopettajat saavat vielä ennen juhlaa tarkemman ohjeistuksen.
Juhlaan ovat valmistuvien läheiset tervetulleita ja juhlan jälkeen on juhlaväelle joulupuuroa ja -torttua tarjolla Appetitossa.
Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ja Vamia ovat kehittäneet kaksi uudenlaista koulutuspolkua, jotka vastaavat suoraan työelämän tarpeisiin sote- ja teknologia-aloilla. Tämä ensimmäistä kertaa valtakunnallisella tasolla toteutettava yhteistyö tarjoaa uusia väyliä niin sairaanhoitajaksi, sosionomiksi kuin sähkö- ja automaatioinsinööriksi tähtääville.
Huippuinsinöörien koulutus
Huippuinsinööri-koulutuksessa tarjotaan ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia käytännön sähköasennuskokemusta VAMKin ensimmäisen vuoden sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa lukiopohjalta. Syyskuussa kaksikymmentäkaksi VAMKin sähkö- ja automatiotekniikan opiskelijaa aloittivat AMK-opintojensa ohella sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon Vamialla.
– Olemme iloisia, että pystymme yhteistyössä VAMKin kanssa palvelemaan Vaasan alueen työelämätarpeita. Läheinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välillä on ainutlaatuista täällä Pohjanmaalla, mikä näkyy konkreettisesti uudessa Huippuinsinööri-koulutuksessa, toteaa Vamian rehtori Åsa Stenbacka.
Myös Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Hannu Vahtera kokee, että pitkäaikainen yhteistyö VAMKin ja Vamian välillä mahdollistaa koulutusväylien kehittämisen: – Molempien oppilaitosten intresseissä on varmistaa tekijöiden riittävyys niin teknologia- kuin sotealalla. Uudenlaisten koulutuspolkujen kehittäminen mahdollisimman sujuvaksi palvelee kaikkia osapuolia niin koulutuksen kuin myös työelämän saralla.
Huippuinsinööri-koulutuksen infotilaisuudessa VEO Oy:n tuotantopäällikkö Tero Vainionpää totesi, että työmarkkinoilla on tällä hetkellä akuutti tarve insinööreistä, joilta löytyy suunnittelu- ja työnjohto-osaamisen lisäksi vankkaa käytännön sähköasennusosaamista.
– Asennusosaamista omaava insinööri erottuu käytännön kokemuksellaan eduksi muista hakijoista. Lisäksi käsitys käytännön tason tekemisestä tulee hyödyksi niin työnjohto- ja asennusvalvontatehtävissä kuin myös tuotannonsuunnittelussa, kun työkohteita ja projekteja aikataulutetaan ja resursoidaan, Vainionpää kommentoi.
Korkeakouluväylä lähihoitajakoulutuksessa
Keväästä 2025 alkaen yhdeksäsluokkalaiset voivat toisen asteen yhteishaussa hakea Vamialle suoraan lähihoitajan koulutuksen korkeakouluväylälle. Korkeakouluväylässä Vamian lähihoitajaopiskelijat suorittavat kolmantena opintovuotenaan sairaanhoitajan tai sosionomin opintoja VAMKissa.
Tämä ainutlaatuinen koulutusväylä tarjoaa varman opiskelupaikan VAMKissa, ja väyläopiskelijat jatkavat suoraan toisen vuoden sairaanhoitajan tai sosionomin opinnoissa Vamialta valmistuttuaan. Väylän ansiosta opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu vuodella, mikä mahdollistaa nopeamman siirtymisen työelämään. Tämä on merkittävä etu erityisesti sote-alan työvoimapulaan vastaamisessa, sillä alalle tarvitaan kipeästi uusia ammattilaisia.
– Pula sote-alan osaajista hyvinvointialueella on yhteinen huolemme. Tällä uudistetulla lähihoitajakoulutuksen korkeakouluväylällä pyrimme motivoimaan nuoria ja heidän siirtymistään hoitoalan työelämään, rehtori Stenbacka kommentoi.
–Satsaus opintoihin lisääntyy, kun opiskelija voi luottaa siihen, että väylän kautta opinnot jatkuvat myös korkeakoulussa. Motivaatiota väyläopinnoissa lisää varmastikin myös se, että opiskelijan valmistumisaika lyhenee vuodella, rehtori Vahtera lisää.
Nämä VAMKin ja Vamian yhteistyönä kehitetyt koulutuspolut ovat konkreettinen vastaus työelämän kasvaviin työvoimatarpeisiin ja esimerkki siitä, miten koulutusta uudistetaan vastaamaan nykypäivän haasteita.
Maailman sähköistyessä Olli Kantolaa alkoi kiinnostaa sähköalalle kouluttautuminen. Vuoden 2024 alussa hän aloitti opintonsa Vamialla sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa.
“Kevään harjoittelupaikkaa etsiessäni päätin hakea Escarmatille oppisopimuskoulutukseen. Kaverini oli ollut Escarmatilla oppisopimuksella töissä ja suositteli sitä työpaikkana”, Olli kertoo.
Escarmat Oy valmistaa sähkö-, automaatio- ja ohjauskeskuksia kansainvälisille energia-alan yrityksille. Vuonna 1994 perustettu Escarmat viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Vaasa-lehden vertailun mukaan yritys on Mustasaaren suurin yksityinen työnantaja vuoden 2023 tilinpäätöksen perusteella. Tällä hetkellä Escarmat työllistää suoraan 120 henkilöä.
Escarmat ja Vamia ovat tehneet tiivistä yhteistyötä oppisopimusten parissa jo useamman vuoden ajan, ja vuosittain yrityksessä työskentelee 1–2 opiskelijaa oppisopimuksella. Tämä vuosi on kuitenkin ollut ennätysvuosi, sillä Escarmatilla on työskennellyt jo viisi oppisopimusopiskelijaa. Oppisopimuksen solmiminen sujuikin Ollin mukaan kätevästi.
”Meillä on syntynyt tuttu ja selvä malli oppisopimusten laatimiseen. Prosessi hoituu aina läheisessä yhteistyössä Vamian opettajan ja oppisopimuspalveluiden kanssa, joten asiat saadaan nopeasti kuntoon oppisopimusta varten”, kertoo Escarmatin tehdaspäällikkö Mika Lintunen.
Oppisopimuksella käytännön työkokemusta jo ennen valmistumista
Tällä hetkellä Olli työskentelee Escarmatilla kojeistoasentajana, ja hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa johdottaminen ja sähkökuvien lukeminen. ”Täällä saa apua tarvittaessa ja työkaverit ovat ystävällisiä, joten töitä on mukava tehdä,” Olli kertoo Escarmatilla työskentelystä.
Oppisopimusopinnot yhdistävät käytännön työskentelyn Escarmatilla ja lähijaksot Vamialla, joita pidetään kerran kahdessa viikossa. Näillä lähijaksoilla suoritetaan osa näytöistä ja opiskellaan tutkinnon osat, kuten talon sähköasennukset, sillä Escarmatilla keskitytään sähkötöihin teollisuuden puolella.
Ollin mielestä oppisopimuksen suurimpia etuja ovat käytännön työkokemuksen kerryttäminen jo opiskeluaikana sekä palkan tienaaminen työpaikalla oppiessa.
Lisäksi sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaminen oppisopimuksella mahdollistaa Ollille nopeamman valmistumisaikataulun: ”Normaalisti sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaminen kestää noin 3 vuotta, mutta tämän hetkisen suunnitelman mukaan valmistun ensi keväänä, puolentoista vuoden opintojen jälkeen.”
Oppisopimuskoulutus edellyttää vastuuntuntoa niin opiskelijalta kuin työnantajalta
”Opiskelijan näkökulmasta oppisopimuksella opiskelu vaatii intoa ja mielenkiintoa alaa kohtaan,” Olli korostaa.
Mika lisää työnantajan näkökulman: ”Oppisopimusopiskelijan palkkaaminen vaatii varsinkin aluksi ohjaamista, läsnäoloa ja paneutumista asiaan. On hienoa, että moni aiemmista oppisopimusopiskelijoista on koulutuksen jälkeen jäänyt töihin Escarmatille.”
Escarmat toivottaa myös jatkossa Vamian opiskelijat tervetulleeksi koulutus- ja oppisopimusjaksoille. ”Tässä työssä pääsee näkemään oman käden jäljen ja saa vaikuttaa omaan tekemiseen. Lisäksi tarvitaan halua oppia uutta, ahkeruutta ja oma-aloitteisuutta,” Mika kertoo.
Olli tuntee löytäneensä sähköalasta itselleen sopivan urapolun, ja tulevaisuuden suunnitelmana onkin syventää alan osaamista jatkokoulutuksen parissa: ”Vamialta valmistumisen jälkeen ajatuksenani olisi hakea sähköinsinöörin opintoihin”, Olli toteaa.
Vamia osallistuu tänä syksynä valtakunnalliseen, jo kahdeksatta kertaa järjestettävään Oppisopimusviikkoon, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi työelämässä oppimisen monia mahdollisuuksia. Teemaviikon kunniaksi Vamia haluaa nostaa esiin oppisopimustoiminnassa ansioituneita tekijöitä.
Vuoden Oppisopimusosaaja piuhoittaa sähköisimmät mätsit
Vamia palkitsi Vuoden Oppisopimusosaajana kokeneen ja karismaattisen sähköalan opettajan Olavi Mäntylän.
Olavi on yli 20-vuotisen kouluttajauransa aikana yhdistänyt taitavasti sähköalan asiantuntemuksensa oppisopimuskoulutuksen vaatimiin tietoihin ja taitoihin. Hän on pidetty opettaja, joka on onnistunut luomaan pitkäaikaisia, luottamuksellisia suhteita myös työnantajaverkostoon.
Olavi mukautuu muuttuviin tilanteisiin ja on erittäin yhteistyökykyinen. Hän ei jätä asioita roikkumaan. Hän kohtaa ihmiset rennossa ja positiivisessa hengessä.
”Paras kiitos on, kun työnantajat kääntyvät uudelleenkin puoleeni oppisopimusasioissa. Tai se, kun sain eräältä opiskelijaryhmältä lahjaksi Oulun Kärppien joukkuetakin! Eikä tämä nimitys Vamian Vuoden Oppisopimusosaajaksikaan hullumpi ole”, myhäilee Olavi.
Oppisopimus on opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen välinen kolmikantasopimus, jossa osapuolien toivomukset ja tarpeet voivat vaihdella paljon.
”Oppisopimus on yleensä kuitenkin kaikille huippudiili! Kun opiskelija ja työnantaja ovat löytäneet toisensa, ”mätsi” täytyy vielä varmentaa. Sen homman hoidan yhdessä oppisopimuspalveluiden kanssa”, kertoo Olavi.
Oppisopimuksella voi opiskella koko tutkinnon tai vain tarvittavan tutkinnon osan. Opiskelijalle laaditaan suunnitelma sekä sovitaan lähipäivistä ja mahdollisesta etäopetuksesta. Opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen väliseen oppisopimukseen kirjataan suoritettavat tutkinnon osat työtehtävineen, joissa opiskellaan tutkintoperusteiden mukaisia asioita. Näytöt hoidetaan pääasiallisesti työpaikalla normaalien työtehtävien yhteydessä.
”Kiinnostus oppisopimuskoulutukseen vaikuttaa olevan kasvussa. Tällä hetkellä koordinoin lähes 40 sähköalan opiskelijan oppisopimuskoulutusta”, Olavi laskeskelee.
Oppisopimukseen hakeudutaan esimerkiksi mukavasti sujuneiden kesätöiden jälkeen, jolloin työnantaja ja opiskelija ovat jo ehtineet hieman tutustua toisiinsa. Oppisopimukselle voi kuitenkin hakeutua missä tutkinnon vaiheessa tahansa. Oppisopimus tarjoaa työntekijöille myös mahdollisuuden täydentää osaamistaan työuransa eri vaiheissa. Vahvasti työelämän tarpeista rakentuva ammatillinen koulutus toteutuu näin tehokkaasti aidossa, vuorovaikutteisessa yhteistyössä.
”Joustavuus on päivän sana. Oppisopimuksella se onnistuu”, lupaa Olavi.
Vuoden Työpaikkaohjaaja mentoroi tulevaisuuden tekijöitä
Vamia valitsi Vuoden Työpaikkaohjaajaksi Vaasan Rinta-Joupin Autoliike Oy:n korjaamovastaavan Juha Kaukolan.
Juha on viime vuosien aikana luotsannut merkittävän joukon Vamian auto-osaston opiskelijoita oppisopimuksella ammattiin. Yhteistyö auto-osaston kanssa on ollut ammattitaitoista, ja asiat on aina saatu järjestymään niin yrityksen, opiskelijan kuin Vamiankin kannalta nopeasti ja joustavasti.
”Ideana on kasvattaa yrityksellemme työntekijöitä. Meidän tulevaisuuden tekijöitä! Huoltopuolella saattaa olla 4-5 oppisopimusopiskelijaa kerralla. Moni on siirtynyt oppisopimukselle työssäoppimisjakson jälkeen. Sitoudumme kantamaan vastuumme kouluttajina, joten ei opiskelijan heti tarvitse osata, mutta pitää olla palava halu oppia”, Juha korostaa.
Tutkinnon rakenne ja sisältö sekä näyttöjen organisointi on Juhan ohjauksessa huomioitu erittäin hyvin.
”Huollamme noin 50 autoa päivässä. Kaikkia merkkejä. Tehtävät ovat monipuolisia, ja opiskelijat ovat kiinteä ja luonnollinen osa työyhteisöämme. Kokeneiden ja kannustavien asentajien opastuksella tehtävät tulevat tutuiksi. Ja aina voi – ja pitää – kysyä! Opiskelijat osallistuvat myös yhteisiin asiakaspalautepalavereihin, joissa käymme läpi, missä olemme onnistuneet ja mitä voisimme vielä kehittää”, kertoo Juha.
Yhteydenpito Vamian opettajiin ja koulutussuunnitteluun on jatkuvaa ja aktiivista.
”Yhdessä käymme läpi tutkinnon perusteet, opiskelijan lähtötason ja koulutustarpeet. Aikataulutamme ja sovimme näyttöjen järjestämisestä. Annamme palautetta puolin ja toisin ja kehitämme tarvittaessa koulutuksen käytänteitä”, listaa Juha.
Vamialla otettiin vuonna 2024 käyttöön uusi autohalli, josta löytyvät mm. ajanmukaiset öljynvaihto-, jarru- ja alustahuollon välineet sekä erityisesti sähköautojen huolto- ja korjaustyöhön suunnitellut työpisteet.
”Sähköautojen huolto poikkeaa olennaisesti polttomoottoriautojen huollosta, joten tämä on meille hurja etu, joka lisännee yhteistyötämme Vamian kanssa entisestään”, maalailee Juha.
”Moni Rinta-Joupin Autoliikkeessä oppisopimuksella opiskellut työllistyy yritykseen. Onnistumisprosenttimme on oikein hyvä. Emme me hevillä päästä huipputekijöitä menemään. Moni jatkaakin valmistuttuaan ns. merkkiputkeen, eli syventyy jonkun automerkkimme erityisiin huoltokysymyksiin”, päättää Juha.
Valtakunnallisen oppisopimusviikon kunniaksi järjestimme yhteistyössä VASEK – Vaasanseudun Kehitys Oy:n kanssa aamiaistilaisuuden yrittäjille ja yritysten edustajille keskiviikkona 2. lokakuuta.
Tilaisuus aloitettiin maistuvalla aamiaisella Ravintola Silveriassa.
Työhyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen aihetta tilaisuudessa käsitteli liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja hyvinvointivaikuttaja Pippa Laukka. Pippa korosti puheessaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten elintapoja, unen laatua, työn tauottamista sekä työyhteisön merkitystä.
Työhyvinvoinnin Pippa Laukka kiteytti seuraavasti: ”Kun työ antaa enemmän kuin ottaa, syntyy työhyvinvointia.”
Osana oppisopimusviikkoa Vamian oppisopimuspalvelut palkitsivat tilaisuudessa Vuoden työnantajan, Vaasan Korttelihuolto Oy:n. Suuret onnittelut!
Perusteluina valinnalle olivat muun muassa se, että Vaasan korttelihuollossa on hyödynnetty oppisopimuskoulutuksia monipuolisesti uusien työntekijöiden perehdytyksessä sekä nykyisten työntekijöiden lisäkouluttamisessa. Työnantaja on myös tukenut oppisopimuksen keinoin työntekijöidensä työhyvinvointia ja urakehitystä.
Saimme tilaisuudessa kuulla Vaasan Korttelihuollon toimitusjohtajan Benjamin Slotten kokemuksia työhyvinvoinnista yrittäjän näkökulmasta sekä hyödyistä, joita oppisopimus voi tuoda yrityksille.
Tilaisuuden päätteeksi Vamian ravintola-alan opiskelijat jakoivat osallistujille mukaan eväspussit työhyvinvoinnin tueksi. Tilaisuus antoi osallistujille myös henkisiä eväitä työhyvinvointiin, kiitos siis ajatuksia herättäneistä puheenvuoroista Pippa Laukka ja Benjamin Slotte!
Kiitos myös yrittäjille ja yritysten edustajille osallistumisesta!
Eetu Äijälä valmistui syyskuussa automekaanikoksi kolmen vuoden opintojen jälkeen. Toisesta lukuvuodestaan lähtien hän suoritti opintonsa oppisopimuksella Rinta-Joupin Autoliikkeessä, ja mekaanikon työt ovat jatkuneet Rinta-Joupilla myös valmistumisen jälkeen.
– Ennen oppisopimusta olin ollut Rinta-Joupilla ensin työharjoittelussa ja sen jälkeen kesätöissä. Oppisopimuksella opiskelu kiinnosti, sillä täällä oppii nopeasti uutta ja pääsee näkemään, millaista se työelämä omalla alalla oikeasti on. Plussana myös se, että oppisopimuksessa saa samalla palkkaa, Eetu kommentoi.
Eetun innostus autoalaan on lähtenyt kotoa veljien kanssa koneita värkätessä. Ennen autoalan opiskelua Eetu on kouluttautunut puusepäksi ja työskennellyt alalla useamman vuoden. Automekaanikon opintojen aikana idea oppisopimuksesta alkoi kiinnostaa, ja käytännön järjestelyt sujuivat Eetun mukaan erittäin sujuvasti:
– Menin koululle sanomaan, että haluaisin oppisopimukseen Rinta-Joupille ja kerroin, että heidän kanssaan oli jo asiasta juteltu. Sitten vain ruvettiin tekemään papereita, eikä kulunut kuin muutama päivä ja olinkin jo Rinta-Joupilla töissä oppisopimuksella.
Vahva oppilaitosyhteistyö tukena autoalan jatkuvassa kehityksessä
Sami Mannila työskentelee Rinta-Joupilla huoltopäällikkönä ja kehuu työnantajan näkökulmasta mutkatonta yhteistyötä Vamian kanssa. Nopeasti muuttuvien tilanteiden myötä tiivis oppilaitosyhteistyö takaa, että valmiita mekaanikkoja löytyy työelämän tarpeisiin. Autoalan Keskusliitto nimesi Vamian vuoden 2023 Autoalan koulutuksen järjestäjäksi ja yksi perustelu valinnalle oli esimerkillinen yritys-oppilaitosyhteistyö,jossa huomioidaan alueen yritysten osaamisen kehittämisen tarve.
– Meillä on läheiset suhteet Vamian kanssa – opettajat ovat tuttuja ja ovat opettaneet mekaanikkojamme jo vuosikausia. Meille työllistyy paljon opiskelijoita sekä Vamialta valmistuneita. Oppilaitosyhteistyö on tosi tärkeää nykypäivänä, ja siitä on molemminpuolista hyötyä, Sami kertoo.
Sami toteaa autoalan kehittyvän jatkuvasti sähköistymisen myötä: – Mielikuva autoalan työstä saattaa olla, että se on fyysisesti raskasta, likaista ja rasvaista työtä. Nykyään ollaan kuitenkin enemmän testereiden varassa, tulkitaan ja tehdään diagnoosia eli mennään kohti sähkötyötä. Hommaan kuuluu myös mekaanista ruuvaamista ja vääntämistä, mutta hiljalleen vähenevissä määrin. Lisäksi korjaamotilat ovat kehittyneet ja ovat usein tänä päivänä siistimpiä, valoisempia ja raikkaampia.
Molemmat Sami ja Eetu kokevat, että ammatillinen autoalan perustutkinto antaa perustiedot ja ymmärryksen siitä mitä on tekemässä, mutta varsinainen ammattitaito tulee vasta työelämässä oikeiden asiakastöiden ja niiden ratkaisemisen myötä.
– Vaikka itsekin on ollut pitkään autoalalla, niin joka päivä oivaltaa jotain uutta, tai jos on unohtanut jotain, se voi putkahtaa takaisin. Tämä ala menee vauhdilla eteenpäin, eli työ on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, Sami toteaa.
Oppisopimuksesta molemminpuolista hyötyä työnantajalle ja opiskelijalle
Sami suosittelee oppisopimusopiskelijan palkkaamista yrityksiin, joissa on vähänkään rekrytointitarvetta: – Oppisopimus on hyvä periodi, jossa nähdään puolin ja toisin yrityksen ja opiskelijan yhteensopivuus: opiskelija pääsee näkemään, millaista on olla töissä kyseisessä firmassa ja työnantaja näkee, onko opiskelijalla potentiaalia uuden oppimiselle ja jatkolle.
Eetu kokee oppisopimuksella opiskelun sopivan opiskelijoille, keltä löytyy aitoa kiinnostusta opiskelualaa kohtaan sekä taito tehdä huolellista työtä. – Ei tarvitse kuitenkaan pelätä sitä, että heti laitetaan syvään päätyyn yksin tekemään töitä. Täällä aloitetaan tekemällä töitä yhdessä jonkun toisen kanssa, jolloin oppii samalla mukana. Alussa työn tekemiseen varataan myös pidempi aika, ettei tule turhaa hätää, Eetu rohkaisee.
Sami komppaa, ja toteaa että nopeus tekemiseen tulee työkokemuksen myötä.
Tiesitkö, että Vamialla voi nyt kouluttautua Huippuinsinööriksi?
Koulutuksessa Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa amk-opintojensa aikana myös sähkö- ja automaatioalan perustutkinto Vamialla.
Saimme maanantaina 16.9. VAMKin opiskelijoita tutustumaan tähän täysin uudenlaiseen koulutusmahdollisuuteeen.
Tilaisuudessa VEO Oy:n tuotantopäällikkö Tero Vainionpää kertoi työelämän näkökulmasta tuleville insinööreille, mitä hyötyä käytännön asennusosaamisesta on heille työelämässä:
👉 Asennusosaamista omaava insinööri erottuu käytännön kokemuksellaan eduksi muista hakijoista, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia.
👉 Käsitys käytännön tason tekemisestä tulee hyödyksi niin työnjohto- ja asennusvalvontatehtävissä kuin myös tuotantosuunnittelussa, kun työkohteita ja projekteja aikataulutetaan ja resursoidaan.
Vamialla tehtävät sähkö- ja automaatioalan perustutkinto-opinnot ja niiden aikataulutus on suunniteltu amk-opintojen ehdoilla niin, että ne voi suorittaa joustavasti kahdessa vuodessa korkeakouluopintojen ohella. Jos opiskelijalta löytyy jo aiempaa teoriaosaamista, se hyväksiluetaan ja Vamialla tarvitsee tehdä vain käytännön asennusharjoitukset.
Koulutuskokonaisuudella vastataan sähkö- ja automaatiotekniikan alan työelämän tarpeeseen insinööreistä, joilta löytyy suunnittelu- ja kehitysosaamisen lisäksi vahvaa käytännön asennusosaamista.
Uusiutuvan energian turvallinen ja laadukas asennus
Haku päättyy: Haku avoinna 2024 alkaviin ryhmiin niin kauan kuin koulutuksessa on paikkoja vapaana.
Tervetuloa opiskelemaan uutta osaamista innostavaan ja käytännönläheiseen aurinkosähkökoulutukseen. Tämä koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden oppia uusimmat taidot ja saada käytännön kokemusta aurinkosähköjärjestelmien asennustöistä.
Koulutuksessa opit suunnittelemaan, asentamaan sekä käyttöönottamaan aurinkosähköjärjestelmiä – ammattitaito, josta hyötyvät niin asiakkaasi kuin sinä itse.
Lisätiedot
KENELLE
Sähköasentajille tai sähköalan osaajille, jotka haluavat syventää osaamistaan uusiutuvan energian alalla ja erikoistua aurinkosähköjärjestelmien asennukseen.
MITÄ OPIT:
Aurinkopaneelien asennustavat – osaat käsitellä aurinkopaneeleja ja valita oikeat materiaalit sekä asennustavat
Työturvallisuus ja säädökset – varmistamme, että työskentelet turvallisesti ja noudatat uusimpia standardeja
Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen – koulutuksessa asennat oikean järjestelmän oppimisympäristössämme
Järjestelmän testaus ja käyttöönotto – perehdyt kaikkiin työvaiheisiin aina mittauksista tarvittavien pöytäkirjojen täyttämiseen
MIKSI VALITA TÄMÄ KOULUTUS:
Käytännönläheinen opetus – koulutuksessa käytetään oikeita laitteita koulun oppimisympäristössä
Joustava toteutus – koulutus sisältää itsenäisiä verkko-opintoja, etäkoulutusta sekä lähikoulutusta
Kasvava markkina – Uusiutuvan energian erikoisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa
AIKATAULU
Haku päättyy: Haku avoinna 2024 alkaviin ryhmiin niin kauan kuin koulutuksessa on paikkoja vapaana.
Kesto: Kuusi ohjattua iltaa sekä verkko-opinnot käytettävissä oman aikataulusi mukaisesti
Ajankohta: Ryhmän opetus: 18.11.24, 9.12.24, 16.12.24, 3.2.25, 10.2.25, 17.2.25 (Toinen ryhmä täynnä)
TOTEUTUS
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka painottuu käytännönläheisiin harjoitustehtäviin koululla, etäopetukseen sekä itsenäisiin verkko-opintoihin. Koulutuksessa on lähiopetusta neljänä iltana klo 17:00-21:00 sekä kahtena iltana etäopetusta klo 17:00-21:00.
Opiskelu tapahtuu Sampo-kampuksen tiloissa (Sepänkyläntie 16, 65100 Vaasa). Sampo-kampuksella opiskellaan nykyaikaisissa tiloissa samoilla laitteilla ja työvälineillä, joita käytetään myös työelämässä.
HAKEMINEN
Täytä hakemus ’Hae koulutukseen’ -painikkeen kautta.
Koulutus on rahoitettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma.
Rahoituksen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Vamialta vuonna 2014 kokiksi valmistunut Sami Hakamäki on yksi kuudesta finalistista valtakunnallisessa Vuoden kokki –kilpailussa.
Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija –kisassa ravintola-alan ammattilaiset kilpailevat suomenmestaruudesta. Tähän mennessä kilpailuun on kuulunut karsintatehtävä Perhon liiketalousopistolla sekä semifinaali Viking Linella. Kuusi kilpailuissa parhaiten pärjännyttä finalistia tulee mittelöimään Vuoden kokki – tittelistä 24.-25. lokakuuta Helsingin messukeskuksessa osana Viini- ja Ruokamessuja.
– Perinteisesti finaalin tehtävänanto menee niin, että ensimmäistä finaalipäivää varten saadaan ennakkotehtävä loppukesästä, jota pääsee vähän hiomaan. Toisena finaalipäivänä on perinteisesti saatu tehtävänantona mysterilaatikko, jonka raaka-aineista valmistetaan kilpailuannos, Sami kertoo.
Vuoden Kokki ja tarjoilija -kilpailun semifinaali järjestettiin Viking Linella ja tehtävänä oli valmistaa äyriäislautanen. Kuva: Tero HonkaniemiSamin valmistama kilpailuannos. Kuva: Santeri Stenvall
Ruokaohjelmat ja kotikokkaaminen herättivät kiinnostuksen kokin ammattiin
– Tykkäsin katsoa ruokaohjelmia nuorena ja vuoden 2010 tienoilla televisiosta tulikin älytön määrä eri ruokaohjelmia. Kotona sain vapaat kädet ruoanvalmistukseen, joka sujui hyvin ja se ruokki omaa innostusta ruuanlaittoon entisestään, Sami kertoo.
Yhteishaun koittaessa yläasteen lopulla oli kokin koulutus selvä valinta Samille. Vamialla opiskelusta on jäänyt hänelle positiiviset muistot: – Vamialla oli hyvä fiilis ja tuli vietettyä hurja määrä päiviä keittiössä. Meillä oli tosi hyvä luokkahenki ja oli kiva tulla kouluun tekemään ruokaan. Se ei tuntunut koulunkäynniltä, Sami naurahtaa.
– Opintojeni päätteeksi sain Vamian Hanako-projektin kautta mahdollisuuden viettää kolme kuukautta Tokiossa työskennellen kahdessa eri ravintolassa. Sieltä jäi paljon inspiraatiota ja ajatuksia, joita edelleenkin tulee käytyä läpi ja hyödynnettyä paljon tänäkin päivänä.
Vamialta kokiksi valmistuttuaan Sami opiskeli SeAMKissa restonomiksi. Tällä hetkellä hän työskentelee neljättä vuotta yrittäjänä yksityiskokkina järjestäen yksityisillallisia ympäri Suomea, esimerkiksi asiakkaiden kodeissa, mökeillä ja yrityksissä.
Onko jokin tietty illallinen, jonka toteuttaminen on erityisesti jäänyt Samin mieleen?
– Yksittäistä illallista on vaikea nimetä, mutta yksi upea yhteistyö on ollut kokkaaminen Saimaalla, vuonna 1919 rakennetussa höyrylaivassa. Laiva on kunnostettu luksusmatkailukäyttöön ja sen kyydissä kuusi matkustajaa risteilee parin vuorokauden ajan Saimaalla samalla kun kokkaamme heille hyvää ruokaa ja tarjoilemme annokset hyvien juomien kera. Olimme palveluntarjoajana mukana vuonna 2021, kun höyrylaiva palkittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyritys –tunnuksella.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Sami työskenteli useamman vuoden kokkina eri huippuravintoloissa. Motivaatio ruuanlaittoon oli kova, ja Samin vapaapäivätkin kuluivat keittiössä ja hän saapui usein työpäiviin monta tuntia etuajassa.
– Yrittäjäksi ryhtyminen on tuntunut luonnolliselta jatkumolta, kun työtään haluaa tehdä 110%-prosenttisesti.
Kuva: Tero Honkaniemi
Kilpailemisesta hyötyä myös arkitekemiseen
Tällä hetkellä Samilla on yrityksensä pyörittämisen lisäksi tiukka harjoitusaikataulu syksyn finaalia varten. Kilpailukokemusta on kertynyt jo muun muassa alle 27-vuotiaiden kokkien SM-kilpailuista, joista Sami on voittanut kaksi hopeamitalia. Lisäksi Sami oli mukana vuoden 2020 Vuoden kokki -semifinaalissa.
– Innostuin kilpailemisesta jo nuorena. Kilpaileminen on helppo tapa kehittää omaa ammattitaitoa, kun työskennellään lyhyellä aikavälillä ja paineen alla. Kilpailusta saa paljon hyötyä ja kehitystä arkitekemiseen ja tässä pääsee treenaamaan taitavien kollegoiden kanssa.
Entä mitä urahaaveita Samilla on mielessä Vuoden kokki –kilpailun lisäksi? – Lähtökohtana yrittäjyyteen lähtiessäni oli, että tämä on vähän kuin laiva, jonka kyytiin hypätään ja jonka parissa tehdään töitä katsoen mitä matka tuo tullessaan. Joka vuosi odotan yhä enemmän mielenkiinnolla mitä tulee vastaan. On tullut todella mielenkiintoisia ja upeita juttuja, ja luulen että se tulee jatkumaan, joten koitetaan nautitaan matkasta, Sami toteaa tyytyväisenä.
Kuvassa Vamian auto-osaston henkilökunnan jäsenet vasemmalta oikealle Hannu Haapamäki, Marko Ojala, Esa Ketola, Teemu Mäenpää ja edessä Valtteri Lehtinen Autoalan koulutuksen järjestäjä -pokaalin kanssa.
Autoalan tulevaisuuden osaajat varmistetaan pitkäjänteisellä yritys-oppilaitosyhteistyöllä
Autoalan jälkimarkkinoinnin osaajatapahtumassa AKL Tech Dayssä Helsingissä paneuduttiin alan palveluliiketoiminnan käytännön haasteisiin, kehityskohtiin ja tulevaisuuden näkymiin teemalla ”Tulevaisuuden jälkimarkkinat ja osaavat tekijät”. Ohjelmassa oli mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. tekoälystä sekä raskasajoneuvojen etäseurannasta yrityksissä sekä käytännönläheisiä tietoiskuja ja työnäytöksiä. Tilaisuudessa julkistettiin myös Autoalan koulutuksen järjestäjä -kilpailun voittaja, Vamia.
Autoalan Keskusliiton omistama säätiö palkitsee vuosittain autoalan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joka on esimerkillisesti kehittänyt alan koulutustoimintaa oppimisen, toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen näkökulmasta. Voittaja palkitaan opettajien koulutukseen tarkoitetutulla rahapalkinnolla ja pokaalilla.
Kilpailu nuorista ja alanvaihtajista ja tarve työurien pidentämiselle kasvaa. Iso kysymys on, miten turvaamme alan työvoimatarpeen ja osaavien tekijöiden pysyvyyden alalla. Tarvitaan pitkäjänteistä yritys-oppilaitosyhteistyötä eri kouluasteiden kesken. Vamian toiminnassa korostuu innostava opiskelupaikan kehittäminen opiskelijapalaute huomioiden, monipuolisten tutkintojen tarjoaminen sekä esimerkillinen yritys-oppilaitosyhteistyö huomioiden alueen yritysten osaamisen kehittämisen tarve”, sanoo säätiön asiamies, Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.
Auto-osaston tiimivastaava ja lehtori Teemu Mäenpää otti palkinnon vastaan AKL Tech Dayssa Helsingissä 18. syyskuuta 2024. Palkinnon luovutti Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg. Kuva: Pasi Perhoniemi, Suomen Autolehti.
”Olemme erittäin otettuja siitä, että Vamia valittiin Vuoden autoalan koulutuksen järjestäjäksi. Meillä on tehty useampi vuosi johdonmukaista työtä Vaasan alueen autoalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi koulutus-yritysyhteistyötä on kasvatettu merkittävästi osaavan ja kiinnostuneen työvoiman saamiseksi alalle. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on tämän kilpailun kriteeristö toiminut hyvänä ohjenuorana ja tulos on meillä näkynyt suoraan ensisijaisten hakijoiden määrän kasvulla”, Vamian auto-osaston tiimivastaava ja lehtori Teemu Mäenpää toteaa.
Autoala käynnisti viime vuonna monivuotisen Kaikki on liikkeessä -viestintäohjelman tavoitteena esitellä autoalan monipuolisia ammatteja ja uudistaa mielikuvia työtehtävistä, jotka muuttuvat teknologian nopean kehityksen myötä.
