Tutustutaan Aurora Väisäseen, joka aloitti marraskuussa 2024 Vamialla nuoriso-ohjaajana. Aurora työskentelee Vamialla osana Vaasan kaupungin nuorisopalvelujen hanketta Oppilaitosnuorisotyön käynnistäminen Vaasassa, jonka rahoittaa Aluehallintovirasto.
Mitä nuoriso-ohjaaja tekee Vamialla?
– Olen koko koulupäivän ajan matalalla kynnyksellä nuorten tavoitettavissa koulun käytävillä ja somessa. Opiskelijat voivat tulla tapaamaan minua yksin tai pienessä ryhmässä – helpoiten minut löytää Olkkarista! Olen myös mukana tapahtumissa ja järjestämässä nuorten kanssa eri aktiviteetteja. Nuoriso-ohjaajan työn keskiössä ovat ryhmäyttäminen, osallisuuden edistäminen, kiusaamistilanteisiin puuttuminen ja ryhmähengen parantaminen, Aurora kertoo.
Opiskelijat voivat laittaa Auroralle viestiä esimerkiksi Snapchatissa, josta Auroran löytää nimellä vamia.aurora. Snapchat on osoittautunut Auroran mukaan hyväksi kanavaksi nuorten tavoittamiseen. Lisäksi Auroran tavoittaa sähköpostitse aurora.vaisanen@vaasa.fi ja puhelimitse 040 481 3204.
– Parasta nuoriso-ohjaajan työssä on nuoret ja heidän kanssa hengaaminen ja jutustelu. He ovat parhaimpia työkavereita! Aurora toteaa.
Fun fact: Aurora on hyvä kielissä, ja puhuu englannin ja suomen lisäksi sujuvasti myös espanjaa ja portugalia.
Auroran terveiset opiskelijoille: ”Tuu jutteleen mistä vaan, haluan tutustua just suhun!”
Työvoima on Filippiinien merkittävin vientituote. Naisista moni työskentelee maailmalla sairaanhoitajina, kotiapulaisina tai kokkeina. Tällä hetkellä maailmalla elää ja työskentelee yli kymmenen miljoonaa filippiiniläistä. Maasta lähtee joka päivä noin viisi tuhatta työntekijää ulkomaille taloudellisista syistä.
Yksi näistä lähtijöistä kymmenisen vuotta sitten oli Mary Kris Vasques. Perheensä kuopus, Mary Kris, muutti silloin Qatariin – 7.500 kilometrin päähän, yksin ja maata lainkaan tuntematta.
– Silloin pelotti. Töitä kuitenkin löytyi, ja työskentelin yhdeksän vuotta ravintola-alalla lähinnä tarjoilijana. Lisäksi auttelin tarvittaessa keittiön puolella ja myynnissä. Pienessä ravintolassa kaikki tekivät vähän kaikkea. Näin minäkin kiinnostuin ruoanlaitosta ja halusin kehittyä sillä alalla, Mary Kris kertoo.
Mary Kris kääntyi suunnitelmissaan Googlen puoleen.
– Suomi tuntui turvalliselta ja tasa-arvoiselta maalta, jonka koulutusta kehuttiin. Vamialta, Vaasasta löytyi kokkikoulutusta englannin kielellä. Hain ja minut hyväksyttiin. Sinne siis! Tammikuussa 2024 laskeuduin Suomeen. Matkaakin kertyi vain 4.700 kilometriä, joten tällä kertaa ei pelottanut yhtä paljon, Mary Kris hymyilee.
Mary Kris Vasques
Vamian omat nettisivut tarjosivat apua paitsi opintoihin, myös asunnon löytämiseen ja Vaasaan kotiutumiseen. Eläminen Vaasassa vaatii kuitenkin myös tuloja. Määrätietoinen Mary Kris kääntyi jälleen Googlen puoleen.
– Kartoitin kaikenlaiset ravintolat ja kahvilat Vaasan seudulla ja lähetin yhteensä noin 70 työhakemusta, Mary Kris laskeskelee.
Yksi hakemuksista löysi tiensä Emmelie Norrgårdin (1. kuva, oikealla) postilaatikkoon Ravintola HÖKiin.
– Mary Kris etsi ennen kaikkea työtä – ei harjoittelupaikkaa tai kesäduunia. Hän tarjoutui tulemaan ravintolaamme työskentelemään kolmeksi päiväksi korvauksetta näyttääkseen, mihin hänestä on. Kaksi päivää riitti ja asia oli sillä selvä. Solmimme hänen ja Vamian kanssa oppisopimuksen minun aloitteestani, Emmelie kertoo.
Emmeliellä on puolisonsa kanssa kaksi raikasta lounasravintolaa, Vaasassa ja Mustasaaressa. Lisäksi he tarjoavat catering-palveluita. Ruoka valmistetaan alusta alkaen huolella ja rakkaudella parhaista raaka-aineista.
– Tämä on ensimmäinen oppisopimus yrityksessämme. Harjoittelupaikka- ja kesäduunihakemuksia tulee läjäpäin, mutta oppisopimus edellyttää hakijalta perustaitoja, sinnikkyyttä ja kypsää suhtautumista työhön. Ilman sujuvaa suomen tai ruotsin kieltä keittiössä pärjää, vakuuttaa Emmelie.
Mary Kris, missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Vieläkö maailma vetää puoleensa?
– Suomeen halua jäädä. Toivon, että minulla olisi jossain vaiheessa perhettäkin. Haluaisin myös syventää osaamistani erityisesti konditoria-alalla, Mary Kris päättää.
Lotta Niemistö, Teija Lehtimäki ja Jutta Tapanainen (kuvassa vasemmalta oikealle) ovat uuden uran kynnyksellä valmistuttuaan lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalta osana Vetovoimaa varhaiskasvatukseen -hanketta.
Hankkeen tavoitteena on vastata varhaiskasvatuksen työvoimapulaan pätevöittämällä varhaiskasvatuksessa jo toimivia tai varhaiskasvatustyöstä kiinnostuneita lähihoitajia. Vakituisen lastenhoitajan viran edellytyksenä on, että työntekijä on suorittanut lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopinnot.
Osana Vetovoimaa varhaiskasvatukseen -hanketta lehtori Johanna Ilvesoksa on tehnyt yhteistyötä varhaiskasvatuksen johdon ja henkilökunnan kanssa Vaasassa ja lähialueilla. – Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tähän hankkeeseen. Varhaiskasvatuksessa on paljon osaavaa henkilökuntaa, joille tämä koulutus on tarjonnut mahdollisuuden pätevöityä ja tarjota työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista, Johanna kertoo.
Koulutus toteutettiin monimuoto-opetuksena sisältäen lähiopetusta kerran viikossa sekä Moodlen verkkotehtäviä. Koulutuksen aikana opiskelijat ovat työskennelleet päiväkodeissa joko palkkatyössä tai koulutussopimuksella. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuettiin verkkotehtävien sekä ohjauskäyntien muodossa.
Koulutuksesta valmistuminen on Lotalle, Teijalle ja Jutalle merkittävä etappi matkalla kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta. Kaikki kolme ovat jo kokeneita hoitoalan ammattilaisia:
Lotta työskenteli lähihoitajaksi valmistuttuaan useita vuosia ikäihmisten palvelutaloissa, ennen kuin siirtyi työskentelemään lasten parissa.
Teijalla on 16 vuoden kokemus ikäihmisten hoidosta palvelukodeissa ja kotihoidossa.
Jutalla on takanaan 20 vuotta kotihoidon parissa, ja hän on suorittanut myös vanhustyön erikoisammattitutkinnon.
Koulutus toi uusia näkökulmia hoitoalaan
Lotta kertoo, miten lasten parissa työskentely alkoi kiinnostaa, kun hän työskenteli koulunkäynninohjaajana lukuvuonna 2023–2024.
– Lasten kanssa työskentely tuntui heti omalta. Tämä Vamian tarjoama osaamisalakoulutus tuli vastaan juuri oikeaan aikaan, ja sen monimuotoisuus sopi hyvin omaan hektiseen perhearkeeni.
Kaikki kolme ovat tottuneet tekemään hoitoalan vuorotyötä, joten yksi houkutteleva tekijä lastenhoitoalalle siirtymisessä oli mahdollisuus päivätyöhön. Lotta työskentelee Vaasassa, Jutta Kaskisissa ja Teija Isojoella. Koulutuksen monimuotototeutus ja iltatunnit kerran viikossa mahdollistivat opintojen ja harjoitteluiden suorittamisen joustavasti työn ohella.
– Ehdoton ykkönen lastenhoitajan työssä ovat lapset. Olenkin todennut olevani onnekas, kun saan töissä leipoa pipareita, ideoida ja käyttää luovuutta! Teija naurahtaa.
– Hyvä koulutus, ei voi muuta sanoa. Materiaali ja yhteiset hetket muiden opiskelijoiden kanssa ovat olleet huippuja! Jutta lisää.
Uusia urapolkuja ja tulevaisuuden haaveita
Koulutus on avannut ovia uusiin työtehtäviin ja herättänyt intoa jatko-opintoihin:
Teija sai jo opintojen aikana työpaikan päiväkodista, jossa työt jatkuvat valmistumisen jälkeen. Hän haaveilee jatkavansa sosionomin opintoihin. – Pitää uskaltaa sanoa unelmat ääneen ja hypätä tuntemattomaan! hän rohkaisee.
Jutta teki ison päätöksen ja irtisanoutui vakityöstään ikäihmisten parissa ennen koulutuksen alkua. Nyt hän työskentelee päiväkodissa ja opiskelut jatkuvat Nepsy-lapsi varhaiskasvatuksessa -koulutuksen parissa. – Päivääkään en ole katunut. Tämä oli loistava päätös!
Lotta aloittaa joululoman jälkeen lastenhoitajan työt päiväkodissa, ja haaveilee tulevaisuudessa erityislastentarhanopettajan opintojen suorittamisesta. – Olen tyytyväinen, että uskalsin vaihtaa hoitoalaa ja lähteä kouluttautumaan työn ohessa. Tämä koulutus on antanut paljon!
Opettajan kiitokset motivoituneelle ryhmälle
Lehtori Johanna Ilvesoksa on ylpeä opiskelijoidensa saavutuksista. – Tämä on ollut unelmaryhmä opettaa – motivoituneita ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus hoitoalalta. Heidän vuorovaikutustaitonsa ja osaamisensa ovat aivan huippuluokkaa!
Vaikka Vetovoimaa varhaiskasvatukseen -hanke tulee päätökseen vuoden 2024 lopussa, tullaan Vamialla jatkossakin järjestämään lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopintoja monimuoto-opetuksena. Koulutuksen iltaopetus ja Moodlen verkkotehtävät mahdollistavat opiskelun työnkäynnin ohella.
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.
Linda Skinnar (kuvassa vas.) on toisen vuoden lähihoitajaopiskelija suunhoidon osaamisalalla ja tänä syksynä hän on suorittanut opintojaan oppisopimuksella Oral Hammaslääkäreillä. Kun Linda valmistuu joulukuussa, hänellä on takanaan paitsi lähihoitajan tutkinto myös arvokasta käytännön kokemusta hammashoitajana.
Suunhoidon ala on ollut Lindalle tuttu jo lapsuudesta asti, sillä hänen äitinsä on toiminut pitkään hammashoitajana ja suuhygienistinä – hän on myös opettanut alaa Vamialla. Linda on kerännyt työkokemusta ravintola- ja matkailualalta, ja on ehtinyt asua ulkomaillakin. Uransa aikana hän ehti tottua vaihteleviin työaikatauluihin.
– Vanhempana olen alkanut kaivata tasaisempaa työrytmiä verrattuna ravintola- ja matkailualan töihin. Tässä alassa tykkään siitä, että iltavuorot päättyvät jo kahdeksan tai yhdeksän aikaan illalla, Linda kertoo.
Oralilla Linda työskentelee monipuolisissa tehtävissä, jotka vaihtelevat välinehuollosta potilastyöhön. Hän avustaa hammaslääkäreitä, huolehtii välinehuollosta ja osallistuu vastaanoton työtehtäviin, kuten laskutukseen ja ajanvaraukseen. Potilastyö tehdään aina työparina hammaslääkärin kanssa, mikä tuo oman vivahteensa alalla työskentelyyn.
Oral Hammaslääkärit on Suomen suurin yksityinen suun terveydenhuollon palveluja tarjoava ketju, jossa työskentelee yli 1600 alan ammattilaista. Oral toimii lähes 70 toimipisteessä ja ketjuun kuuluu myös Oral Hammaslaboratoriot. Oral on osa kansainvälistä Colosseum Dental Groupia, jonka lopullisena edunsaajana on lasten ja nuorten kehittymistä maailmanlaajuisesti tukeva hyväntekeväisyyssäätiö.
– Oralilla olen nauttinut erityisesti monipuolisista työtehtävistä. Välinehuollossa saa keskittyä omaan rauhaan ja tarkkuutta vaativiin työtehtäviin, ja vastaanotossa taas pääsee tekemään asiakastyötä. Täällä työskentely on joustavaa, ja meille annetaan mahdollisuus esittää toivomuksia. Porukka on todella mukavaa ja täällä vallitsee yhdessä tekemisen henki, Linda summaa.
Oppisopimuskoulutus yksi ratkaisu työvoimapulaan
Linda kuuli oppisopimuspaikasta opettajansa kautta, ja hänelle oli itsestäänselvää hakea paikkaa Oralilta. Oralille oppisopimuspaikan tarjoaminen oli myös ratkaisu työvoiman saatavuushaasteeseen.
– Meillä on ollut hyviä kokemuksia oppisopimusopiskelijoista muilta klinikoiltamme, ja yhtiötasolla olemme huomanneet, että oppisopimuskoulutus on erinomainen keino ratkaista työvoimapulaa. Emme saaneet tarpeeksi työntekijöitä perinteisellä työpaikkahaulla, joten päätimme avata hakemukset oppisopimuskoulutukseen, kertoo Marjo Hämäläinen (kuvassa oikealla), Oralin asemavastaava Vaasassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kalajoella.
– Kun ilmoitimme Vamialle avoimesta oppisopimuspaikasta, saimme nopeasti Lindan hakemuksen ja aloimme edistämään oppisopimusta. Yhteistyö Vamian kanssa sujuu erinomaisesti, koska heillä on pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksessa ja valmiit toimintamallit, Marjo lisää.
Linda on myös kokenut, että oppisopimuksen käytännön järjestelyt suoritettiin Vamialla sujuvasti. Erityisesti hän arvostaa sitä, että oppisopimuspalveluiden koulutussuunnittelija Maarit Hovila tuntee suunhoidon alan työskenneltyään alalla ja osaa näin huomioida työelämässä tarvittavat asiat.
– Suunhoito on niin spesifi ala, että on ollut todella hyvä, että Maarit tuntee tämän alan ja osaa tukea oppisopimuksen käytännön asioissa. Se luo hyvän jatkumon, kun asiat osataan katsoa suoraan työelämän näkökulmasta, Linda kertoo.
Oppisopimus on ketterä väylä työelämään
Linda korostaa, että oppisopimuksessa opiskelijalta vaaditaan enemmän vastuuta kuin perinteisessä koulunkäynnissä. Oppisopimusopiskelijan on oltava selvillä esimerkiksi näytöistä ja huolehdittava siitä, että tiedonkulku koulun ja työpaikan välillä toimii.
– Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miltä oikea työelämä tuntuu. Se on myös nuorelle opiskelijalle pehmeä lasku työelämään. Aluksi voi olla tunne, että pitäisi tietää kaikki, mutta oppisopimuksessa saa kysellä ja oppia samalla, kun tekee töitä. Lisäksi oppisopimus tuo rahallista hyötyä, sillä työstä saa työehtosopimuksen mukaisen palkan, Linda muistuttaa.
– Tavallisesti uusien työntekijöiden perehdytys kestää viikon tai kaksi, mutta oppisopimuksessa perehdytys on pidempi ja opiskelija ehtii rauhassa tutustua työpaikkaan ja sen toimintatapoihin. Se on ehdottomasti etu, Marjo lisää.
Työnantajalle tuoretta näkökulmaa ja sitoutunut työntekijä oppisopimuksen kautta
Marjo kokee, että oppisopimus on yritykselle erinomainen tapa kouluttaa itselleen tulevaisuuden työntekijä. Oppisopimuksen kautta saadaan paitsi sitoutunut ja osaava työntekijä, myös tuoreita näkökulmia työpaikan arkeen.
– Suosittelisin oppisopimusopiskelijan palkkaamista kaikille yrityksille. Opiskelijan tuoma tuore näkökulma on virkistävää, ja se antaa myös joustoa työporukkaan. Lisäksi saamme ajankohtaista tietoa alalta, Marjo toteaa.
Yhteistyö Vamian ja Oralin välillä on esimerkki siitä, kuinka oppisopimus voi olla win-win-tilanne niin opiskelijalle kuin työnantajallekin. Linda on löytänyt oman paikkansa suunhoidon alalta, ja Oral on saanut Lindasta motivoituneen työntekijän, joka pääsee valmistuttuaan jatkamaan töitä Oralilla vakituisena hammashoitajana.
Perjantaina 29.11. lämminhenkisessä ja koskettavassa tilaisuudessa juhlistettiin Vamian ensimmäisen Filippiineiltä saapuneen lähihoitajaryhmän valmistumista joulukuussa. Opiskelijat saapuivat Suomeen kaksi vuotta sitten ja ovat työskennelleet oppisopimuksella Pihlajalinnassa ja Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Tilaisuudessa Vamian henkilökunta ja työnantajien edustajat ilmaisivat ylpeytensä opiskelijoiden motivaatiosta ja sisukkuudesta ja kehottivat heitä nauttimaan tästä merkittävästä saavutuksesta. Opiskelijat ovat asettuneet uuteen maahan ja kulttuuriin, oppineet suomen kielen ja suorittaneet lähihoitajan tutkinnon suomeksi – vain kahdessa vuodessa! Lisäksi työpaikoilla saatu palaute lähihoitajaopiskelijoista on ollut pelkästään positiivista.
Angela Faye Waro muutti Suomeen yhdessä miehensä ja poikansa kanssa ja aloitti lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen Vamialla marraskuussa 2022. Muutto täysin uuteen ympäristöön ja kulttuuriin oli samaan aikaan jännittävää sekä haastavaa.
– Ensivaikutelmani Suomesta oli erittäin positiivinen. Ihailin ihmisten rauhallista ja kunnioittavaa luonnetta, ympäristön siisteyttä sekä vahvoja tukijärjestelmiä koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Kylmään säähän ja suomen kielen oppimiseen totuttelu olivat aluksi haasteita, mutta sopeuduin vähitellen, Angela kertoo.
Angela Faye Waro
Angela suoritti oppisopimuskoulutuksen Pihlajalinna Laihiassa, ikäihmisten kotihoidon yksikössä. Työtehtäviin on kuulunut kokonaisvaltaisen hoidon tarjoaminen asukkaille, kuten avustaminen henkilökohtaisessa hygieniassa, itsenäisyyden edistäminen päivittäisissä toiminnoissa, henkisen hyvinvoinnin tukeminen merkityksellisten keskustelujen avulla sekä heidän terveydentilansa seuranta.
– Työssäni parasta on asukkaiden kanssa vuorovaikutus, heidän päivittäisen elämänlaatunsa parantaminen sekä työskentely tukevan tiimin kanssa. Opettajani, ohjaajani ja työtoverini ovat olleet merkittävässä roolissa matkallani, ja olen syvästi kiitollinen heidän ymmärryksestään ja avustaan, Angela kuvailee.
Yllättävintä opinnoissa ja työssä on Angelan mukaan ollut hänelle annettu vastuun taso:
– Olen todella iloinen siitä, että minulle on annettu tärkeitä tehtäviä sekä koulussa että työssä, sillä se osoittaa minuun kohdistuvaa luottamusta, ja arvostan sitä suuresti. Odotan innolla, että pääsen suorittamaan lääkehoidon osaaminen -kokeen saadakseni pätevyyden lääkkeiden käsittelyyn ja voidakseni ottaa lisää vastuuta. Nautin suurten roolien ottamisesta, ja tämä tulee olemaan seuraava tavoitteeni valmistumisen jälkeen.
Valmistuttuaan lähihoitajaksi joulukuussa 2024 Angela aikoo jatkaa työskentelyä Pihlajalinnassa, jossa hän on luonut vahvat yhteydet asukkaisiin ja työtovereihin.
– Pitkällä aikavälillä pyrin perustamaan kuntoutusyrityksen, joka auttaa erityisesti vammaisia ihmisiä parantamaan toimintakykyään. Tämä unelma on saanut inspiraationsa pojastani, jolla on autismi, ja olen intohimoinen luomaan mahdollisuuksia, jotka auttavat muita saavuttamaan parhaan potentiaalinsa.
Valmistujaistilaisuuden ohjelmassa oli opiskelijoiden järjestämiä esityksiä, kuten videokollaasi opiskeluajasta, suomalaisia joululauluja sekä yllätyslahjoja Vamian henkilökunnalle ja työnantajien edustajille.
Onnittelut valmistuville lähihoitajille – olette tehneet kovan työn!
Vietämme Vamiasta perustutkintoon valmistuvien juhlaa pe 20.12.2024 klo 9 Ruutikellarintie 2 liikuntasalissa.
Juhlaan osallistuvat saavat vastuuopettajiltaan ennen juhlaa tarkemman ohjeistuksen. Paikalla salissa tulee olla viim. klo 8.45.
Juhlaan ovat valmistuvien läheiset ja koulun henkilökunta tervetulleita. Juhlan jälkeen on juhlaväelle joulupuuroa ja -torttua tarjolla Appetitossa.
Juhlan kesto on n. 1h.
***
Julens examensfest fre 20.12.2024 kl. 9
Julens examensfest för studerande som avlägger grundexamen ordnas fredagen den 20.12.2024 kl. 9 i Vamias gymnastiksal, Krutkällarvägen 2.
Deltagarna i festen får närmare anvisningar från sina ansvariga lärare före festen. Man skall vara på plats senast kl. 8.45.
Närstående och skolans personal är välkomna på festen. Efter tillställningen bjuds festdeltagarna på julgröt och -tårta i skolans matsal Appetito.
Festen pågår cirka 1 timme.
***
Christmas graduation ceremony on Friday 20 December 2024 at 9 AM
We will have our Christmas graduation ceremony for VAMIA graduates on Fri 20 December 2024 at 9 AM at Ruutikellarintie 2, in the sports hall.
The teachers in charge will receive more detailed instructions before the ceremony. You must be present no later than 8:45 AM.
Families, other close ones of the graduates and school staff are welcome to join the ceremony. The ceremony will be followed by Christmas porridge and tarts at Appetito.
Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ja Vamia ovat kehittäneet kaksi uudenlaista koulutuspolkua, jotka vastaavat suoraan työelämän tarpeisiin sote- ja teknologia-aloilla. Tämä ensimmäistä kertaa valtakunnallisella tasolla toteutettava yhteistyö tarjoaa uusia väyliä niin sairaanhoitajaksi, sosionomiksi kuin sähkö- ja automaatioinsinööriksi tähtääville.
Huippuinsinöörien koulutus
Huippuinsinööri-koulutuksessa tarjotaan ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia käytännön sähköasennuskokemusta VAMKin ensimmäisen vuoden sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa lukiopohjalta. Syyskuussa kaksikymmentäkaksi VAMKin sähkö- ja automatiotekniikan opiskelijaa aloittivat AMK-opintojensa ohella sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon Vamialla.
– Olemme iloisia, että pystymme yhteistyössä VAMKin kanssa palvelemaan Vaasan alueen työelämätarpeita. Läheinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välillä on ainutlaatuista täällä Pohjanmaalla, mikä näkyy konkreettisesti uudessa Huippuinsinööri-koulutuksessa, toteaa Vamian rehtori Åsa Stenbacka.
Myös Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Hannu Vahtera kokee, että pitkäaikainen yhteistyö VAMKin ja Vamian välillä mahdollistaa koulutusväylien kehittämisen: – Molempien oppilaitosten intresseissä on varmistaa tekijöiden riittävyys niin teknologia- kuin sotealalla. Uudenlaisten koulutuspolkujen kehittäminen mahdollisimman sujuvaksi palvelee kaikkia osapuolia niin koulutuksen kuin myös työelämän saralla.
Huippuinsinööri-koulutuksen infotilaisuudessa VEO Oy:n tuotantopäällikkö Tero Vainionpää totesi, että työmarkkinoilla on tällä hetkellä akuutti tarve insinööreistä, joilta löytyy suunnittelu- ja työnjohto-osaamisen lisäksi vankkaa käytännön sähköasennusosaamista.
– Asennusosaamista omaava insinööri erottuu käytännön kokemuksellaan eduksi muista hakijoista. Lisäksi käsitys käytännön tason tekemisestä tulee hyödyksi niin työnjohto- ja asennusvalvontatehtävissä kuin myös tuotannonsuunnittelussa, kun työkohteita ja projekteja aikataulutetaan ja resursoidaan, Vainionpää kommentoi.
Korkeakouluväylä lähihoitajakoulutuksessa
Keväästä 2025 alkaen yhdeksäsluokkalaiset voivat toisen asteen yhteishaussa hakea Vamialle suoraan lähihoitajan koulutuksen korkeakouluväylälle. Korkeakouluväylässä Vamian lähihoitajaopiskelijat suorittavat kolmantena opintovuotenaan sairaanhoitajan tai sosionomin opintoja VAMKissa.
Tämä ainutlaatuinen koulutusväylä tarjoaa varman opiskelupaikan VAMKissa, ja väyläopiskelijat jatkavat suoraan toisen vuoden sairaanhoitajan tai sosionomin opinnoissa Vamialta valmistuttuaan. Väylän ansiosta opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu vuodella, mikä mahdollistaa nopeamman siirtymisen työelämään. Tämä on merkittävä etu erityisesti sote-alan työvoimapulaan vastaamisessa, sillä alalle tarvitaan kipeästi uusia ammattilaisia.
– Pula sote-alan osaajista hyvinvointialueella on yhteinen huolemme. Tällä uudistetulla lähihoitajakoulutuksen korkeakouluväylällä pyrimme motivoimaan nuoria ja heidän siirtymistään hoitoalan työelämään, rehtori Stenbacka kommentoi.
–Satsaus opintoihin lisääntyy, kun opiskelija voi luottaa siihen, että väylän kautta opinnot jatkuvat myös korkeakoulussa. Motivaatiota väyläopinnoissa lisää varmastikin myös se, että opiskelijan valmistumisaika lyhenee vuodella, rehtori Vahtera lisää.
Nämä VAMKin ja Vamian yhteistyönä kehitetyt koulutuspolut ovat konkreettinen vastaus työelämän kasvaviin työvoimatarpeisiin ja esimerkki siitä, miten koulutusta uudistetaan vastaamaan nykypäivän haasteita.
Maailman sähköistyessä Olli Kantolaa alkoi kiinnostaa sähköalalle kouluttautuminen. Vuoden 2024 alussa hän aloitti opintonsa Vamialla sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa.
“Kevään harjoittelupaikkaa etsiessäni päätin hakea Escarmatille oppisopimuskoulutukseen. Kaverini oli ollut Escarmatilla oppisopimuksella töissä ja suositteli sitä työpaikkana”, Olli kertoo.
Escarmat Oy valmistaa sähkö-, automaatio- ja ohjauskeskuksia kansainvälisille energia-alan yrityksille. Vuonna 1994 perustettu Escarmat viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Vaasa-lehden vertailun mukaan yritys on Mustasaaren suurin yksityinen työnantaja vuoden 2023 tilinpäätöksen perusteella. Tällä hetkellä Escarmat työllistää suoraan 120 henkilöä.
Escarmat ja Vamia ovat tehneet tiivistä yhteistyötä oppisopimusten parissa jo useamman vuoden ajan, ja vuosittain yrityksessä työskentelee 1–2 opiskelijaa oppisopimuksella. Tämä vuosi on kuitenkin ollut ennätysvuosi, sillä Escarmatilla on työskennellyt jo viisi oppisopimusopiskelijaa. Oppisopimuksen solmiminen sujuikin Ollin mukaan kätevästi.
”Meillä on syntynyt tuttu ja selvä malli oppisopimusten laatimiseen. Prosessi hoituu aina läheisessä yhteistyössä Vamian opettajan ja oppisopimuspalveluiden kanssa, joten asiat saadaan nopeasti kuntoon oppisopimusta varten”, kertoo Escarmatin tehdaspäällikkö Mika Lintunen.
Oppisopimuksella käytännön työkokemusta jo ennen valmistumista
Tällä hetkellä Olli työskentelee Escarmatilla kojeistoasentajana, ja hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa johdottaminen ja sähkökuvien lukeminen. ”Täällä saa apua tarvittaessa ja työkaverit ovat ystävällisiä, joten töitä on mukava tehdä,” Olli kertoo Escarmatilla työskentelystä.
Oppisopimusopinnot yhdistävät käytännön työskentelyn Escarmatilla ja lähijaksot Vamialla, joita pidetään kerran kahdessa viikossa. Näillä lähijaksoilla suoritetaan osa näytöistä ja opiskellaan tutkinnon osat, kuten talon sähköasennukset, sillä Escarmatilla keskitytään sähkötöihin teollisuuden puolella.
Ollin mielestä oppisopimuksen suurimpia etuja ovat käytännön työkokemuksen kerryttäminen jo opiskeluaikana sekä palkan tienaaminen työpaikalla oppiessa.
Lisäksi sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaminen oppisopimuksella mahdollistaa Ollille nopeamman valmistumisaikataulun: ”Normaalisti sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaminen kestää noin 3 vuotta, mutta tämän hetkisen suunnitelman mukaan valmistun ensi keväänä, puolentoista vuoden opintojen jälkeen.”
Oppisopimuskoulutus edellyttää vastuuntuntoa niin opiskelijalta kuin työnantajalta
”Opiskelijan näkökulmasta oppisopimuksella opiskelu vaatii intoa ja mielenkiintoa alaa kohtaan,” Olli korostaa.
Mika lisää työnantajan näkökulman: ”Oppisopimusopiskelijan palkkaaminen vaatii varsinkin aluksi ohjaamista, läsnäoloa ja paneutumista asiaan. On hienoa, että moni aiemmista oppisopimusopiskelijoista on koulutuksen jälkeen jäänyt töihin Escarmatille.”
Escarmat toivottaa myös jatkossa Vamian opiskelijat tervetulleeksi koulutus- ja oppisopimusjaksoille. ”Tässä työssä pääsee näkemään oman käden jäljen ja saa vaikuttaa omaan tekemiseen. Lisäksi tarvitaan halua oppia uutta, ahkeruutta ja oma-aloitteisuutta,” Mika kertoo.
Olli tuntee löytäneensä sähköalasta itselleen sopivan urapolun, ja tulevaisuuden suunnitelmana onkin syventää alan osaamista jatkokoulutuksen parissa: ”Vamialta valmistumisen jälkeen ajatuksenani olisi hakea sähköinsinöörin opintoihin”, Olli toteaa.
