Vamia on saanut valtion avustuksena myönnettyä Jotpa-rahoitusta (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus), joka on myönnetty hoiva-avustajien kouluttamiseen. Koulutuksen kohderyhmänä ovat ukrainalaiset maahanmuuttajat ja heidän uudelleenkouluttautumisensa.
Hoiva-avustajan koulutus ukrainalaisille on suunniteltu tarvelähtöisesti ja sen keskeinen ajatus on, että edistetään kouluttautuvien työmarkkina-asemaa.
– Valtion avustusrahoituksen Jotpa-rahoituksen avulla olemme pystyneet suunnittelemaan sellaisen koulutuskokonaisuuden, jossa kielellisten valmiuksien tukeminen ja ammatillinen koulutus kulkevat käsi kädessä, kertoo Vamian hankepäällikkö Marlén Puska.
Jotpa-opinnot eivät voi olla pelkästään kieliopintoja vaan intensiivikielikoulutus on alkustartti, josta lähdetään oppimaan ammatillisia opintoja ja kehittämään kielitaitoa samanaikaisesti. Ammatillisten opintojen tukena on kielen opetusta päällekkäin ja lopulta kielen opetus ja ammatilliset opinnot kulkevat rinnakkain. Kun kielitaitoa on tarpeeksi päästään myös työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Koulutuksessa tuetaan myös opiskelu- ja digivalmiuksia.
Ukrainalaisilla hoiva-alaa aloittelevilla opiskelijoilla on jo ammatillista osaamista ja siksi halutaan mahdollistaa, että he pääsevät mahdollisimman matalalla kynnyksellä kiinni työelämään. Halutessaan opiskelijat voivat suorittaa kielitaidon karttuessa koko lähihoitajan tutkinnon.
Toivoa ja tavoitteita
Ryhmä on aloittanut Kristiinankaupungissa elokuun puolivälissä suomen kielen intensiivikoulutuksella, jota vetää opettaja Galina Harju. Intensiivikielikoulutus kestää aluksi kaksi kuukautta ja sen jälkeen opetukseen otetaan mukaan ammatilliset opinnot yhdessä kieliopintojen kanssa. Hoiva-avustajakoulutus koostuu kahdesta eri tutkinnon osasta: kasvun ja osallisuuden edistäminen ja ikääntyvien osallisuuden edistäminen. Harjun mukaan opiskelijaryhmä on motivoitunut ja ahkera, ja opiskelijoilta löytyy ymmärrystä koulutuksen vaatimiin edellytyksiin.
– Tämähän on aivan ihanneryhmä. Opiskelijoita on helppoa opettaa, koska heillä on suuri halu oppia suomea. Heillä on nyt toivoa ja tavoitteita, se on tärkeää. Olen iloinen, että voin auttaa siinä mitä osaan.
Opiskelijat itse kertovat, että ovat halunneet tähän koulutukseen, koska haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kehittää ammatillisesti itseään. He ovat iloisia siitä, että ovat saaneet suomen kielen opettajan, joka suomen lisäksi puhuu sekä venäjää että ukrainaa.
– Hän pystyy ymmärtämään meidän mentaliteettiamme. Tunneilla käytetään paljon erilaisia metodeja opetuksessaan ja hänellä on luova, interaktiivinen opettamistapa. Olemme motivoituneita opiskeluun, päämäärätietoisia ja ahkeria. Ryhmästämme on tullut jo hyvä tiimi ja tunneilla on ystävällinen ja rento ilmapiiri. Yritämme puhua suomea, vaikka tässä vaiheessa se on vielä vaikeaa, kertovat opiskelijat.
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.