17.-18. huhtikuuta Vamialla järjestettiin kokoontuminen IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen tiimoilta. Hankevierailuun osallistui hankkeen työntekijöitä eri hyvinvointialueilta, sote-palveluiden asiantuntijoita, THL:n asiantuntijoita sekä Vamian opiskelijoita kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnosta työvalmennuksen osaamisalalta.
IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyskuntoutujan työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support. Hankkeen toimintaa ohjaa kansallinen mielenterveysstrategiaa ja hankkeen rahoittaa Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP).
Hankevierailuja on järjestetty vuorotellen eri hyvinvointialueilla, ja vierailujen aikana yhteiskehitetään hankkeiden toimintaa. Hanketyöstä Pohjanmaan alueella vastaa IPS-hankekoordinaattori ja työhönvalmennustiimin vetäjä Tanja Kaivonen. Hankevierailun ensimmäisenä päivänä järjestettiin työpajoja, joissa keskusteltiin IPS-työhönvalmennukseen liittyvistä teemoista. Päivän aiheena oli Työsuhteen aikana annettava tuki.
– Keskusteluista jäi päällimmäisenä mieleen asiakkaan rooli IPS-toimintamallissa. Asiakas itse määrittää vahvasti, miten tukea annetaan; ollaanko taustalla apuna vai vahvasti mukana. Yksi asiakas voi työhönvalmennuksessa tarvita konkreettista apua, esimerkiksi mukaan lähtemistä asiakkaan työpaikalle. Toinen voi tarvita apua työn jaksottamiseen, esimerkiksi muokkauksia työaikoihin ja -taukoihin, kommentoi Keski-Suomen hyvinvointialueen IPS-toimintamallin projektipäällikkö ja tiiminvetäjä Sampsa Nyyssönen.
Myös hankevierailuun osallistuneille opiskelijoille ryhmäkeskusteluista jäi vahvasti mieleen, että IPS-toimintamallissa asiakas päättää miten paljon tukea hän haluaa.
– IPS-toimintamallissa kunnioitetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Valmennusta järjestetään asiakkaan toiveiden ja mielenkiinnon mukaan ja siinä märin, mihin asiakas antaa luvan, kertoo koulutuksen opettaja Vamialla Satu Laakso.
Koska kehittämishankkeen asiakkaina ovat mielenterveyskuntoutujat, perehdyttiin vierailun toisena päivänä mielenterveystoimijoihin ja -palveluihin Pohjanmaan hyvinvointialueella. Mielenterveys- ja päihdepalveluita esitteli Mielenterveys- ja päihdehuollon päällikkö Marja Mustonen. Psykoosityöryhmän toiminnasta Vaasassa kertoi kliininen erityissairaanhoitaja Päivi Nurmi ja hoitosuositusten mukaisesta psykoosikuntoutuksesta psykiatri Ruut Liski.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ohjaa hanketta
Hankkeen kokonaisuudesta, IPS-toimintamallin käyttöönotosta ja hankkeen aikana toteutettavasta arviointitutkimusta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– Hankevierailujen aikana pääsemme tuottamaan materiaalia tutkimukseen, tapaamaan hyvinvointialueiden johtoa, ja mahdollisesti tuomaan heille oivalluksia IPS-toimintamallin osalta ja vastaamaan mahdollisiin tietopuutoksiin toimintamalliin liittyen, kertovat THL:n arviointitutkija Noora Sipilä ja erikoissuunnitelija Minna Ahola.
Hankkeen tavoitteena on juurruttaa IPS-toimintamallia pysyväksi osaksi hyvinvointialueita. Vierailusta Pohjanmaan hyvinvointialueella on THL:n asiantuntijoille mieleen jäänyt innostus, jota on IPS-toimintamallia kohtaan viestitty niin asiakkaiden, hoitohenkilökunnan kuin myös johdon puolesta.
– Lisäksi on erityisen hienoa, että meillä oli mahdollisuus työskennellä Vamian opiskelijoiden kanssa. Näin pääsemme vaikuttamaan tuleviin ammattilaisiin ja tutustumaan heidän tuoreisiin ideoihinsa, toteaa Minna Ahola.
– Työpajapäivässä tuli todellista aktiivista osallistumista opiskelijoilta, he käyttivät hienosti ääntään pienryhmissä, kommentoi projektipäällikkö Helka Raivio.
Työvalmennuksen opinnot Vamialla
IPS-hankkeessa keskitytään asiakasryhmänä mielenterveyskuntoutujiin, mutta työhönvalmennuksen asiakaskunta on hyvin laaja. Nivelvaiheita, joissa työhönvalmentajaa tarvitaan voivat olla esimerkiksi ensimmäisen työharjoittelupaikan aloittaminen, alanvaihto tai työllistyminen valmistumisen jälkeen.
– Jokaisella meistä on omanlaisensa tausta ja lähtökohdat, joten myös polut työllistymiseen ovat erilaisia, toteaa Satu Laakso.
Samaa viestiä välittävät myös THL:n asiantuntijat:
– Ihan kuka tahansa meistä on jossain elämänvaiheessa vähemmän työkykyinen, joten työhönvalmennuksesta voivat hyötyä ihan kaikki.
Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon opiskelijoiden koulutus- ja työtaustan kirjo on laaja: osalla on kokemusta sotealalta esimerkiksi sairaanhoitajana, sosionomina tai toimintaterapeuttina. Osalla taas työkokemusta on keittiöalalta, teollisuudesta ja vakuutusyhtiöstä. Myös työllistymismahdollisuudet työvalmentajana ovat moninaiset: työvalmentajia työskentelee niin työterveyshuollossa, vakuutusyhtiöissä kuin myös kunta- ja järjestösektorilla.
– Työvalmentajan työssä pystyy oman kokemuksen kautta ymmärtämään esimerkiksi sen prosessin ja byrokratian mitä kohtaa, kun lähtee vaihtamaan ammattia. Ne eivät aina ole ihan yksinkertaisia asioita, mutta oman kokemuksen kautta voi ohjata ja ymmärtää asiakasta, yksi opiskelijoista kommentoi.
– Työvalmentajan ja asiakkaan välinen suhde on yhteistä matkaa, eteenpäin viemistä. Valmennuksessa annetaan asiakkaalle mahdollisuus kokeilla ja nähdä, onko jokin tietty ala hänelle sopiva, ja päätöksen tekee aina asiakas itse, kertoo Satu Laakso.
